Kesäkuussa 2022 Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä ehdotukselle kieltää polttomoottoriautojen myynti vuonna 2035. Tarkoituksena olisi pyrkiä tehostamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa edistämällä sähköautojen kehittämistä, mutta mitä tämä tarkoittaa kuluttajille käytännössä?
Euroopan unionin yleiskokous äänesti kesällä siitä, että autonvalmistajien on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä 100 prosenttia ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Toimeksianto merkitsisi kieltoa myydä uusia polttomoottorikäyttöisiä bensiini- tai dieselautoja vuodesta 2035 eteenpäin.
Joidenkin lainsäätäjien yritykset heikentää tavoitetta 90 prosentin hiilidioksidipäästövähennykseen vuoteen 2035 mennessä hylättiin. Saksa Euroopan suurimpana autovalmistajana on esittänyt kovaa kritiikkiä ehdotukselle. Autoteollisuuden menestyminen on ratkaisevan tärkeää Saksan talouden vahvuuden kannalta. Se tuottaa 820 000 työpaikkaa, toi 423 miljardin euron kokonaistulot vuonna 2017 ja kattaa noin 5 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta.
EU:n lainsäätäjät hyväksyivät myös ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2021 verrattuna. Muutos vahvistaa autoteollisuudelle asetettua nykyistä velvoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 37,5 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä viime vuoteen verrattuna. Lopulta tarkoituksena olisi tehdä sähkö- ja hybridiautot kuluttajille halvemmaksi ja täten houkuttelevammaksi.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuu sähköntuotannon tapa. Jos tuotettu sähkö on peräisin öljyn tai hiilen poltosta, on se jopa perinteistä polttomoottoriautoa saastuttavampi. Harva autonlataustolppa kertoo, mistä siitä ladattava sähkö on peräisin, joten kuluttajat eivät lopulta voi tietää, onko heidän kallis Teslansa ympäristölle sittenkään parempi. Toinen merkittävä kysymys sähköautojen kannattavuudessa on niiden akkujen valmistaminen. Kuten kaikissa elektronisissa laitteissa käytetyt akut, myös autoissa käytetyt litiumioniakut tehdään harvinaisista raaka-aineista – kuten koboltista, litiumista ja muista maametalleista – joiden louhintaan liittyy vakavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Koboltin louhinta on erityisen ongelmallista sekä ympäristön että kaivostyöntekijöiden kannalta.
“Suo siellä, vetelä täällä” tuntuu olevan autoteollisuuden tämänhetkinen motto.
Koboltin kaivostoiminta tuottaa vaarallisia rikastusjätteitä ja kuonaa, jotka voivat huuhtoutua ympäristöön, ja tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti lähiyhteisöjen lapset altistuvat paljon terveydelle haitalliselle koboltille ja muille metalleille. Metallien louhiminen malmista edellyttää myös sulattamista, joka voi aiheuttaa rikkioksidipäästöjä ja muita haitallisia ilmansaasteita.
Autonvalmistajat ja muut valmistajat ovat keskittyneet ensin kobolttiin ja sitoutuneet poistamaan ”käsityöläiskoboltin” toimitusketjuistaan. Yritykset ovat myös ilmoittaneet kehittävänsä akkuja, joissa koboltin käyttöä vähennetään tai siitä luovutaan kokonaan. Tämä teknologia on kuitenkin vasta kehitteillä, ja kobolttikaivosten yleisyys tarkoittaa, että sitoumukset vähentää materiaalin käyttöä eivät ole realistisia.
Vaikka sähköauto keksittiin ennen polttomoottoriautoja, eivät ne saaneet tarvittavan infrastruktuurin puutteen vuoksi suurta suosiota. Polttomoottoriautoista tuli valmistajien ja kuluttajien ainoa vaihtoehto lähes vuosisadan ajaksi, mutta nyt ympäristöpoliittiset syyt ovat pakottaneet markkinoita muuttumaan. Vaikka sähköautojen eettisempään ja halvempaan tuotantoon tarvittavat teknologiat ovat vielä kehityksen alla, yksi asia on varmaa: muutosta on tehtävä ja pian. Vetyautot ovat sähkön ohella toinen varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden henkilöautoille, mutta niihinkin tarvittava tekniikka on vielä liian kokeellisessa vaiheessa, että sitä voitaisiin tuottaa massoille.
“Suo siellä, vetelä täällä” tuntuu olevan autoteollisuuden tämänhetkinen motto. Kuluttajien epävarmuus, fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinta, ilmansaasteet sekä harvinaisten mineraalien epäeettinen tuottaminen ovat yhtälö, jota on vaikea ratkaista kannattavasti. Tulevaisuuden autoilu vaatii uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Polttomoottoreihin ei voida turvautua enää toista vuosisataa, mutta vaihtoehtoiset energianlähteet henkilöautoilulle tai rahdin kuljettamiselle ovat tällä hetkellä hälyttävän vähissä. Sähköautoilu kuormittaa vihersertifikaattien kulisseissa ympäristöä akkuteknologian ja sähköntuotannon takia. Vedyn käyttö polttoaineena on lapsenkengissään. Vaatii vuosien, ellei vuosikymmenten kehitystyön, ennen kuin polttomoottorit voidaan kokonaan korvata ja tulevaisuudessakin pidempien matkojen taittaminen voi edellyttää jonkinlaisen polttomoottorin osittaista käyttöä.
Teksti: Aino Hyvärinen 20E
