Jos ylioppilastodistuksen merkitys jatko-opintoihin pääsyssä kasvaa nykyisestä, se tietäisi lisää menestyspainetta lukiovuosiin.
Myös paineet onnistua ylioppilaskirjoituksissa nousevat, ajattelee abivuottaan Tampereen lyseon lukiossa viettävä Lyydia Kunnari.
– Jokainen lukiovuosi oli omalla tavallaan stressaava, mutta suurimmat paineet kohdistuvat tietysti abivuoteen, erityisesti keväälle. Olen ajatellut hakevani lääketieteelliseen, joten ylioppilaskirjoituksissa onnistuminen on tärkeää. Tunnen tietyllä tavalla olevani valmis käyttämään kaikkea kolmena vuotena oppimaani, mutta paineet onnistua ovat silti suuret.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jätti syksyllä esityksen, jonka keskeinen ajatus on toisen asteen tutkintotodistuksen painoarvon nosto jatko-opintoihin pyrittäessä.
Erityisesti korkeakoulujen sisäänvalintamuutoksessa pelottaa epävarmuus.
– Oikeustieteellinen ja lääketieteellinen pitävät kuulemma kiinni pääsykokeistaan, mikä on ihan hyvä asia, mutta iso osa korkeakouluista ei vielä tiedä, miten muutos tulisi vaikuttamaan heihin, tietää Kunnari.
– Tämä on tietysti omiaan nostamaan paineita kirjoituksissa onnistumiseen, jos ei tiedä, millä perusteella haluamaansa korkeakouluun pääsee. Opiskelijalla pitäisi lukioon tulessa olla tiedossa jatko-opintojen pääsyvaatimukset.
Ammattiapua saatavilla
Voisiko stressi ylioppilaskirjoituksista uuvuttaa lukiolaisen kokonaan? Opetusministeriön lukioselvityksestä ilmenee, että koulu-uupumus on selvästi lisääntynyt lukioissa. Stressi ja väsymys vaivaa erityisesti tyttöjä, joista voimakkaasti uupuneita on jopa 18 prosenttia. Pojista uupuneita on vain kahdeksan prosenttia. Heillä sen sijaan löytyy enemmän kielteistä asennetta lukio-opiskeluun.
Selvityksen mukaan nykyiset lukiolaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, jossa lapset ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa.
– Suosittelisin kirjoittamaan aineita, joista on itse kiinnostunut. Kirjoitan kahdeksan ainetta, mutta lukeminen ei ole tuntunut pakkopullalta, sillä olen itse kiinnostunut aiheista, Kunnari toteaa.
Jos stressi ja väsymys yltyy kovaksi, on saatavilla myös ammattiapua.
– Mielestäni lukiolaisille on järjestetty hyvä tukiverkko. Asioita pääsee purkamaan terveydenhoitajalle, koulukuraattorille tai -psykologille. Sammon keskuslukiossa järjestettiin myös takavuosina ryhmiä, joissa lukiolaiset pääsivät purkamaan ongelmiaan opiskelusta. Tietyllä tavalla lukio myös auttaa käsittelemään stressiä.
Ensimmäinen vuosi oli ”piece of cake”
Samoin ajattelee kolmannen vuoden IB-opiskelija Francisco Vasquez.
– Ensimmäinen lukiovuosi oli ”piece of cake”. Toinen vuosi valmisti stressiin ja opetti käsittelemään sitä. Kolmantena, viimeisenä vuotenani stressaan eniten juuri ylioppilaskirjoituksia.
Myös Francisco on ajatellut hakevansa lääketieteelliseen.
– Ulkomaille hakiessa hakujärjestelmä on hieman erilainen, mutta olen silti jännittynyt, että joku saa opiskelupaikan minulta vain parin pisteen erolla.
Myös ylioppilaskirjoituksissa huonommin menestyneet ja muut kuin ylioppilaat tulisi huomioida. Opiskelijalla pitäisi olla toinenkin portti sisäänpääsyyn, jos yo-kokeet menevät huonosti. Ammattiin opiskelevat ovat huolissaan siitä kuinka jatko-opintopaikka löytyy korkeakouluista, jos ylioppilastodistuksen painoarvo lisääntyy. Ammattiopetus ei kuitenkaan valmista ylioppilastutkintoon, vaan ammattiin.
Toisen asteen koulutuksien eriarvoistuminen on myös vaarana lisääntyä. Jos ammattikoulun päättötodistuksella pääsee vaikeammin jatko-opintoihin, saattaa se vaikuttaa koulutuksen suosioon ja valtion antamaan taloudelliseen tukeen. Vaan aika näyttää, miten muutos tulee loppujen lopuksi vaikuttamaan Suomen koulutusjärjestelmään.
Teksti ja kuva: Selma Kunnari
