Nykyiset ja jopa tulevat ylioppilaskokelaat ovat huolissaan ylioppilaskokeiden sähköistymisestä.
Lukio-opinnot Suomessa ovat digitalisoituneet, ja nykyään suurin osa ylioppilaskokeistakin tehdään sähköisesti. Tietokone kuuluu lukiolaisen perusvarustukseen, ja useat opiskelijat hankkivat oppikirjansakin sähköisesti koulun ja opettajan antamien rajoitusten puitteissa.
Tampereen lyseon lukion pitkäaikainen ja pidetty opinto-ohjaaja ja apulaisrehtori Hannu Soro ei osaa vielä sanoa digiopiskelun vaikutuksista opiskelumenestykseen, sillä digiopiskelu on vielä hyvin uusi juttu.
Eläessämme digiaikaa muutenkin on luonnollinen siirtymä, että lukiokin digitalisoituu. Lukio-opiskelu on hyvin digipainoitteista, kun taas peruskoulussa ei tietokoneita juuri käytetty kuin harvoilla tunneilla. Onko kohtuullista vaatia, että tuoreet lukiolaiset siirtyvät suoraan digiopiskeluun, ilman sen kummempia opastuksia?
– No mun mielestä ei ole, toteaa Soro, kun häneltä kysytään, onko lukiossa digikoulutus riittävää ja ylioppilaskokeisiin valmistavaa.
Sähköiset ylioppilaskokeet tuovat uusia mahdollisuuksia mutta myös mahdollisesti uusia ongelmia
Ylioppilaslautakunta (YTL) on linjannut, että ylioppilaskokeet sähköistyvät täysin keväällä 2019, kun viimeinenkin aine, matematiikka, muuttuu sähköiseksi kokeeksi. Kaikki muut aineet kirjoitetaan jo sähköisesti Abitti-palvelussa. Sähköisesti kirjoitettavaksi muuttuivat ensimmäisinä saksa, maantiede ja filosofia syksyllä 2016.
– Opiskelijat ovat huolissaan ensi keväänä tulevasta matematiikan yo-kokeesta, koska sehän nyt on kaikista poikkeavin näistä, Soro kertoo.
Monipuolisempia aineistoja
Ylioppilaskokeiden digitalisoituminen mahdollistaa monipuolisemman aineiston käytön, kun kokeissa voidaan hyödyntää myös kuvien ja tekstien lisäksi videoita ja äänitteitä. Tämän johdosta ylioppilaskokelaiden tietotaitoa voidaan testata monipuolisemmin ja laaja-alaisemmin.
Ylioppilaskoe kestää kuusi tuntia. Tietokoneella tehtävä koe voi olla rasite silmille, mutta toisaalta se tuo uusia mahdollisuuksia koetehtäviin. Tekstin tuottaminen ja muokkaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin kynällä kirjoittaminen ja kumilla kumittaminen. Tekstin helppo tuottaminen voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia: tekstiä saattaa tuottaa liikaa, kun sen tuottaminen on niin helppoa verrattuna käsin kirjoittamiseen.
Tekniset ongelmat voivat haitata koepäivää ja häiritä kokelaiden keskittymistä. Sähköisen ylioppilaskokeen järjestäminen vaatii vaivaa ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin on oltava varauduttu jo etukäteen. Ongelmatilanteiden sattuessa kokelas saa kuitenkin aikahyvitystä, joten varsinaiseen koeaikaan mahdolliset ongelmat eivät vaikuta.
– Joitakin sellaisia ongelmia on ollut, että Abitti-tikku ei olekaan ollut yhteensopiva opiskelijan koneen kanssa, ja sitten on viime tipassa pitänyt vaihtaa jokin varakone siihen. Jos olet tottunut omaan koneeseesi ja sitten siihen tuodaan joku lukion kymmenen vuotta vanha antiikkinen vehje, niin ovatko opiskelijat tasa-arvoisia silloin siinä koetilanteessa, Soro pohtii.
Teksti ja kuva: Jonna Rantanen
