Näin miten sana kuolee menneisyydessä, Sana mikä ei ole koskaan tässä hetkessä, Palvelee abstraktion jumalaa, Olen sanan haltija, Olen kaikki mitä en tiedä olevani, Olen tavoittelemattomuuteni, Kuljen sanojen päällä, katson sanoja, tunnen sanoja, Olen symboli muiden joukossa, Joku tuolla kaukaisuudessa, On nähnyt ihmisen, Kaukana sanojen luoman muurin takana, Odottaa hiljaisuudessa vapaana, Sanojen yksinäisyydessä, On …
Sinä olet lintu. Lintu lintujen joukossa. Harmaasulkainen, virtaviivainen, keltanokkainen. Aivan kuin kaikki muutkin. Mutta jokin sinut erottaa niistä muista: sinä et osaa lentää. Katsot, kun muut lentävät ja tekevät piruetteja taivaalla tähtien lomassa, pyrähtelevät puiden oksien välimatkaa edestakaisin, pujottelevat pyykkitolppien välistä, ympäri ja keskeltä. Se näyttää niin kivalta, muut riemuitsevat, ja tietysti sinä haluat mukaan. …
Kolmikymppinen mies mustassa puvussa kävelee ulos tuppukylän ainoan kapakan ovesta liipaisten Ginistä & tonicista märkiä olevia hiuksiaan. Oli virhe uskoa isän lähettämään känniviestiin, jossa hän sanoi haluavansa sopia. Kädet tungettuina taskuihinsa hän tarpoo pois paikalta pahansuopea ilme kasvoillaan. Hän ei ole moksiskaan törmätessään vahingossa kuuluisaan kylähulluun, joka sohaisee häntä kostoksi nyrkillä kylkeen. Olkiaan kohauttamatta hän …
Sinä istut kannolla kädet ojossa, kun lautanen täynnä metsän lahjoja lasketaan syliisi. Se painaa paljon, niin paljon ettei se meinaa pysyä käsiesi varassa vaan heti ensi kosketuksella tiputat osan sen sisällöstä maahan. Pysähdyt hetkeksi katsomaan sammaleeseen uponneita puolukoita ja käpyä, joka vieri ulottumattomiisi, mutta sinulla ei ole aikaa jäädä ihmettelemään niitä. Sinun on valmistettava ateria. …