Group 4 -projekti yhdistää biologian, fysiikan ja kemian – tavoitteena on visualisoida ruoansulatusjärjestelmä

Kansainvälisen IB-linjan opetussuunnitelmaan kuuluu Group 4 -projekti, joka on hieman tuntemattomampi IB-linjan pakollisista suorituksista. Kyseisessä projektissa on tuotava yhteen biologia, fysiikka ja kemia. IB-linjan oppiaineet on jaettu kuuteen eri ryhmään, joista neljänneksen muodostavat tiedeaineet. Siitä syystä projektia kutsutaan suomennettuna ryhmä 4 -projektiksi.

Group 4 -projekti on pakollinen, jotta saa IB-tutkinnon. Lisäksi projektilla osallistutaan StarT-nimiseen kilpailuun, jossa viime vuonna kolme IB-linjan opiskelijaa pääsi ensimmäiselle sijalle. Kilpailun palkintoon kuuluu tuhat euroa ja mahdollisuus päästä illalliselle Helsinkiin. Group 4 -projektin teema vaihtuu vuosittain: viime vuoden teemana oli kankaat, tänä vuonna teemana on Rube Goldbergin kone. Jokaisessa ryhmässä on vähintään kolme henkilöä, joista jokainen edustaa yhtä ainetta.

 

Dominoefektejä luomassa

Ensimmäinen tapaaminen pidettiin noin kaksi kuukautta ennen projektin toteuttamista. Tapaamisessa päätettiin ryhmien jäsenet ja projektin aihe sekä suunniteltiin projektin toteuttamista. Projektin toteuttamiselle omistetaan vain yksi päivä. Valmistelut sekä projektin viimeistely tulee tehdä omalla ajalla. Valmisteluihin kuuluu suunnitteleminen ja tarvikkeiden kerääminen. Projektin toteutus tulee videoida, joten videon yhteen kokoaminen ja muokkaaminen tehdään jälkeenpäin. Projektiin kuuluu ilmiöiden selittäminen biologian, kemian ja fysiikan avulla.

Tämän vuoden teemana on Rube Goldbergin kone. Koneen idea on luoda sarja dominoefektejä välineiden avulla, jotka yksinkertaisten liikkeiden seurauksena saa seuraavan välineen liikkumaan. Idea hahmottuu parhaiten käytännöllisten esimerkkien avulla, joten yksi 16K-luokan jäsenistä pyydettiin haastatteluun.

Näin Nea Vuorio kertoo ryhmänsä projektista.

– Koneemme idea on visualisoida ruoansulatusjärjestelmä kemiallisten prosessien avulla. Pallon avulla demonstroimme ruokaa, joka liikkuu ruokatorven sisällä. Lopuksi pallo tönäisee magnesiuminpalan suolahappoon. Reaktio demonstroi vatsahapon toimintaa vatsalaukussa. Suunnitelma on kuitenkin vasta alullaan, eikä ole varmaa, toimiiko se tai tuleeko tyydyttäviä testituloksia. Kirjoitamme kaiken lisäksi raportin tekemästämme koneesta ja sen toiminnasta.

 

Teksti: Hanning Li, Saga Vapalahti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *