Energisyys ja ahkeruus. Kaksi älyttömän tärkeää piirrettä, jotka vievät elämässä eteenpäin, mutta ovat aliarvostettuja työmaailmassa. Monilla nuorilla on tapana kuvailla itseään kyseisillä piirteillä työhakemuksissaan, mutta niillä ei kuitenkaan erotu joukosta. Työnantajat joutuvat selaamaan useita hakemuksia, jolloin todennäköisyys valikoitua on hyvin pieni, jos käytetyt adjektiivit ovat toistuvia ja yleisiä. Työkokemus puhuu puolestaan. Henkilö voi väittää olevansa mitä vain taivaan ja maan väliltä, mutta jos aikaisempaa näyttöä työstä ei ole, häntä on vaikea ottaa tosissaan. Osaaminen työmarkkinoilla on timanttia, jota jokainen työnantaja arvostaa ja katsoo todennäköisesti ensimmäisenä. Ilman työkokemusta töiden hakeminen perustuu suhteisiin ja ilman suhteita omaan aktiivisuuteen.
Ensimmäisen askeleen ottaminen lähtöruudusta voi olla erittäin raskasta ja vaikeata. Työn hakeminen on yhtä noppapeliä. Arpakuutio määrittää matkan pituuden ja samalle kohdalle voi osua monta eri pelaajaa. Työnantajat päättävät, kuka pelissä pääsee etenemään ja kuka joutuu palaamaan takaisin lähtöruutuun. Pelin etenemistä helpottaa työkokemus, joka automaattisesti vie pelaajaa eteenpäin. Muut voivat pelata itsensä sattumakortin varaan, josta ei ole varmuutta. Voittoa työkokemus ei kuitenkaan takaa. Silloin omat vahvuutesi nousevat tiskiin. Työhaastattelu on kiinni siitä, kuinka hyvin ja nokkelasti pystyt kuvailemaan itseäsi ja vakuuttamaan työnantajasi.
Muistan erään äidinkielen opettajan maininneen mielenkiintoisen asian työnhakuun liittyen. Hän totesi, että lukiolla voi olla myös vaikutusta työnantajan näkökulmasta. Se, että on opiskellut esimerkiksi Rellussa, voi vaikuttaa positiivisesti valintaprosessissa, jos työnantaja on itsekin kyseisen koulun aikoinaan käynyt. Tämä pistääkin kyseenalaistamaan aiemman tekstin sisällön, sillä pienilläkin asioilla voi olla sitä suurempi merkitys. Toiseksi seikaksi voisi nostaa ulkonäön, joka myös karsii ihmisiä massasta. Ulkonäkö, jonka kanssa synnytään, jota on vaikea muuttaa. Ulkoinen olemus kertoo ihmisestä jotakin, mutta ei läheskään kaikkea. Ulkonäköä painotetaan esimerkiksi kaupallisella alalla, kuten esimerkiksi markkinoinnissa ja vaatekaupoissa. Mainoksiin mietitään tarkkaan miellyttävät mainoskasvot ja joku voi saada työpaikan pelkästään kantavan äänensä takia.
Työnhakemisella ja opiskelemisella on paljon yhteistä. Joidenkin ei tarvitse päntätä monta tuntia tenttiin, koska tieto on jo hallussa. Samalla tavoin myös työelämässä, joku voi edetä urallaan pelkän ulkoisen olemuksen tai piirteensä ansiosta, ilman erikseen työskentelyä. Suhteet ja varallisuus liitetään myös vahvasti molempiin, sillä ne ovat edesauttavia tekijöitä opiskelun ja työn polulla. Äidin tai iskän työpaikalle on helppo mennä, minkä avulla pääsee kepeästi eteenpäin työpolulla. Hienolla kynällä on kivampi tehdä tehtäviä.
Epäreilua on syyttää hakijaa itseään siitä, ettei ole tullut valituksi töihin. Vaikean työhakuprosessin takia se on usein itsestään riippumaton asia, jolloin syytteleminen ei tule kuuloonkaan. Yrittänyttä ei laiteta, aina kannattaa yrittää.
Teksti: Nea Riutta
