Rellun Eurooppa-linjalaiset heti töihin – projekti Tampereen kaupunkiseudun kanssa starttasi

Tampereen lyseon lukion uudet Eurooppa-linjalaiset pääsivät aloittamaan yhteistyöprojektin Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Projektin tavoitteena on tutkia koulujen loma-aikojen siirron vaikutuksia, hyötyjä ja mahdollisia haittoja eri tahoille.

 

Uudistunut opetussuunnitelma on vaikuttanut myös Lyseon lukion Eurooppa-linjan sisältöön, sillä nykyään linjalaiset aloittavat jo ykkösvuonna projektin vaihtuvan yhteistyötahon kanssa. Tämän vuoden ykköset eli 17E-ryhmä saivat heti kääriä hihansa ja ryhtyä hommiin, kun yhteistyöprojekti Tampereen kaupunkiseudun kanssa aloitettiin virallisesti 23. elokuuta.

Kaupunkiseudun toimistolla järjestetyssä kokouksessa opiskelijat pääsivät kuulemaan lisää projektistaan, jonka aiheeksi heille oli aikaisemmin paljastettu koulujen loma-aikojen siirron vaikutukset, hyödyt ja haitat. Kokouksessa mukana asiasta kertomassa olivat muun muassa Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio, Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sekä Ylöjärven sivistysjohtaja Matti Hursti, joka on jo pidemmän aikaa toiminut asian puolesta.

Kokouksessa opiskelijat pääsivät kuulemaan lisää aiheesta, kuten esimerkiksi miksi siirrosta voisi olla hyötyä, miten se käytännössä hoituisi, miten asia on otettu vastaan, sekä paikallaolijoiden näkökulmia asiaan. Kysymyksiäkin sai esittää, ja muutama rohkea oppilas uskaltautuikin kysymään mieltä askarruttavista asioista. Projektin tavoitteena on tuottaa kirjallinen selvitys kaupunkiseudulle, mutta muuten asiat ovat 17E-ryhmän käsissä. He saavat päättää, haluavatko he tehdä muunkinlaista esitystä kaupunkiseudulle, miten projektissa edetään ja miten asialle voisi saada näkyvyyttä, sillä sitäkin heiltä toivottiin.

Kokouksen jälkeen asiaa puidaan yhteiskuntaopin Ajatushautomoksi kutsutulla kurssilla. Pienissä ryhmissä laadittiin esitykset, joiden perusteella projektisuunnitelma sai alkunsa. Ensimmäisen kurssin aikana opiskelijoiden on tarkoitus perehtyä aiheeseen tarkemmin pienissä ryhmissä, joista jokaisella on tietty aihe. Opiskelijat saivat vaikuttaa ryhmien valintaan mielenkiinnonkohteidensa perusteella.

 

Entistä laaja-alaisemmin

 

Eurooppa-linjan koordinaattori Elina Oksanen kertoo, että viime vuonna aloitettu projekti Opetus -ja kulttuuriministeriön kanssa on sujunut hyvin. Hän sanoo, että tänä vuonna aloittaneen 17E-ryhmän projekti eroaa viime vuotisesta projektista, sillä OKM :n kanssa yhteistyönä tehtävä projekti on huomattavasti laaja-alaisempi ja teoreettisempi kuin juuri aloitettu kaupunkiseudun projekti. 2016 opintonsa aloittaneen ryhmän projekti toteutetaan yhteisöllisenä tutkimusprojektina.

”Opiskelijoiden tehtävänä on perehtyä siihen, miten eri maissa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa ja digitaalisia ympäristöjä opetuksessa, opiskelussa ja oppimisessa, millaisia eroja opetuskäytössä ja osaamisessa on ja mitkä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät voisivat selittää näitä eroja”, kertoo Oksanen projektin tehtävänannosta.

Oksanen kertoo ja toivoo, että projektin aikana 17E-ryhmän olisi tarkoitus oppia ryhmässä toimimisen taitoja, esiintymis -ja argumentointitaitoja, sekä tärkeänä osana myös kriittisen ajattelun ja tiedonhaun taitoja. Totta kai mukaan tarttuu myös tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta aiheesta eli loma-aikojen siirron vaikutuksista.

Kysyttäessä projektissa mahdollisesti vastaan tulevista ongelmista Oksanen vastaa luottavaisin mielin.

”Ainahan projekteissa tulee vastaan erilaisia hankaluuksia ja ongelmia, mutta en usko niiden olevan sellaisia, joista ei yli pääsisi”.

Oksanen sanoo vielä, että koska 17E-ryhmän projekti tarjoaa enemmän käytäntöä vaikuttamissuunnitelmineen ja intressitahoineen, hän toivoo, että ryhmäläiset ovat aktiivisia ja ottavat reippaasti kantaa asioihin.

 

Syynä vain säät?

 

Opiskelijat saivat kuulla syyskuun alussa ryhmänsä ja aiheet, joita he tulevat työstämään. Eurooppa-linjalla tänä vuonna aloittaneet Emilia Isolehto ja Iina Manninen ovat positiivisin mielin projektin suhteen. Emilia sanoo pitäneensä aihetta ensin suppeana, mutta on projektin edettyä huomannut, että aiheessa riittääkin selvittämistä, ja että aihe onkin laajempi kuin hän aluksi arvioi.

Iina taas piti aihetta jo heti ensi kuulemalta mielenkiintoisena, mutta myöntää aluksi pohtineensa, miksi muutosta suunnitellaan.

”Pohdin, että onko muutoksen syynä vain elokuun paremmat säät, vai onko muutokselle muitakin perusteita”, hän kertoo.

Projektin edetessä Iina kertoo mielipiteensä muuttuneen, ja on huomannut, että asialle on muitakin perusteita kuin sää.

 

Maanantaiaamu ei lannistanut Iina Mannisen (vas.) ja Emilia Isolehdon innostusta projektiin.

 

Tyytyväisinä töihin

 

Tytöt ovat tyytyväisiä ryhmiinsä. Emilia on ryhmässä, joka tutkii loma-aikojen siirron vaikutusta arkeen, perheeseen ja hyvinvointiin. Hänen mukaansa ryhmätyöskentely lähti viime perjantaina hyvin käyntiin. Heidän ryhmänsä pohti esimerkiksi, millaisen kyselyn he teettäisivät aiheesta ja toki he myös hakivat tietoa aiheesta sekä selvittivät, onko siitä tehty tutkimuksia.

Iinan ryhmä tutkii ja vertailee Suomen järjestelmää ja loma-aikoja muihin Euroopan maihin. Hänenkin mukaansa perjantain ensimmäinen tunti ryhmissä sujui hyvin.

”Saimme homman hyvin alkuun ja jaoimme vähän tehtäviä sekä sovimme mitä kukakin lähtee selvittämään”, hän sanoo hymyillen.

Projektin myötä tytöille varmaankin muodostuu oma mielipide siirron kannattavuudesta, mutta tässä vaiheessa kumpikaan ei ollut täysin varma, onko loma-aikojen siirrosta hyötyä vai haittaa. Iina on kenties hieman enemmän puolesta kuin vastaan, mutta hän haluaa vielä kuulla eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja saada lisää tietoa ennen lopullisen mielipiteen muodostamista.

Emilian mukaan asiassa on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta selvää mielipidettä hänelle ei ole vielä päässyt muodostumaan.

”Kaikkeen muuhun minulla on yleensä mielipide paitsi tähän”, naurahtaa Emilia.

 

Lähteiden löytäminen

ja luotettavuus

 

On varmaa, että projektin myötä koko ryhmä tulee oppimaan paljon uutta, mutta mitä Emilia ja Iina erityisesti odottavat ja toivovat oppivansa? Molemmille yhteistä on, että he haluavat oppia tekemään selvitystyötä, joka tuleekin olemaan tärkeässä osassa projektia. Iina mainitsi myös, että hänestä olisi tärkeää lähteiden löytämisen lisäksi myös oppia arvioimaan niiden luotettavuutta. Emilia toivoo saavansa kontakteja eri tahoihin, ja Iina lisää vielä lopuksi toivovansa kehittävänsä esiintymistaitojaan.

Opiskelijoilla on varmasti edessään mielenkiintoiset kaksi vuotta projektin parissa. Kuten Eurooppa-linjan koordinaattori sanoikin osuvasti, ongelmilta ei varmaankaan tulla välttymään, mutta eivätköhän uudet fiksut Eurooppa-linjalaiset keksi ratkaisun pulmaan kuin pulmaan. Ainakin jos koko ryhmä on yhtä positiivisella ja ahkeralla asenteella mukana projektissa kuin Emilia ja Iina, lopputulos ei varmasti voi olla huono!

 

Teksti ja kuvat: Nanna Numento

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *