Tampereen lyseon lukio perustettiin vuonna 1884. Alkuaikoinaan se tosin tunnettiin nimellä Tampereen reaalilyseo, josta koulun nykyinen lempinimi ’Rellu’ onkin peräisin. Se toimi oppikouluna eli ylempää koulusivistystä tarjoavana valtion oppilaitoksena, joka perustettiin ennen perustuskoulu-uudistuksen voimaantuloa. Sen tehtävä oli tarjota yliopistoon johtavaa, suomenkielistä opetusta. Tuolloin koulussa opiskeli vain poikia, ja se myös toimi vuosista 1914–1973 poikakouluna, nimellä Tampereen lyseo.
Tampereen reaalilyseon toimitilana oli aluksi nykyisen Tampereen työväen teatterin paikalla ollut puinen rakennus. Se osoittautui hyvin pian liian pieneksi koulun oppilasmäärään nähden, joten lukio muutti vuonna 1890 uuteen rakennukseen, Hallituskadulle. Nykyisin kyseinen rakennus toimii Tampereen yhteiskoulun lukion eli TYKin lisärakennuksena.
Sisällissodan aikaan vuonna 1918 Tampereen valloittaneet punaiset pyrkivät lopettamaan reaalilyseon toiminnan, sillä se oli ilmapiiriltään suojeluskuntiamielinen. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Koulua käytettiin sodan aikana sekä kaartin majoituspaikkana että sairaalana. Sen jälkeisenä aikana oli havaittavissa tietynlaista epävarmuutta, joka heijastui koulun toimintaan vähäisenä hakijamääränä. Lähes kaikki koulun 17 vuotta täyttäneet opiskelijat liittyivät sisällissodan jälkeen suojeluskuntaan, ja koulun aiemmin toimineen toverikunnan elvyttäminen muuttui mahdottomaksi. On kuitenkin oletettavaa, että nykypäivänä toimiva, vuonna 1998 perustettu Rellun Toveri –verkkolehti polveutuu ainakin nimellisesti toverikunnan toimintaan.
Tampereen lyseon lukion nykyinen, F.E. Sillanpään kadulla sijaitseva koulurakennus valmistui vuonna 1935, ja siihen muutettiin Hallituskadulta vuonna 1936. Muutto tapahtui jälleen tilan puutteen johdosta. Rakennuksen suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Hjalmar Åberg ja Atte Willberg. Valmistuessaan se oli yksi Suomen suurimpia kouluja, ja sen rakentamiseen oli sijoitettu yli 6 miljoonaa markkaa, nykyrahassa noin 2,6 miljoonaa euroa. Uudessa rakennuksessa erikoista oli sen suuren tilan lisäksi sen muoto, jolla pyrittiin saamaan auringonvaloa jokaiseen rakennuksen luokkahuoneeseen kerran päivässä.
Toisen maailmansodan aikaan koulun toiminta piti lopettaa 12.10.1939. Se muutettiin silloin kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten majoituspaikaksi. Koulutoiminta jatkui myöhemmin, mutta jouduttiin keskeyttämään jälleen talvisodan alkamisen seurauksena 30.11.1939. Sodan aikana tiloissa toimi julkaisusensuuritoimisto, sotasensuuritoimiston esikunta sekä myöhemmin keväällä suojeluskunnan esikunta ja keskusrikospoliisikonttori. Osa koulun opiskelijoista pääsi taistelemaan rintamalle.
Välirauhan aikaan kevätlukukausi suoritettiin pikakurssina, ja syksyn uusi lukukausi alkoi myöhässä. Talvisodan aikaan vuonna 1940 sekä jatkosodan aikaan vuonna 1942 ei järjestetty ylioppilaskirjoituksia. Viimeisen vuoden oppilaat julistettiin tällöin ylioppilaiksi ilman täysinäistä ylioppilaskirjoitussuoritusta.
Vuonna 1973 tyttöjen koulunkäynti Tampereen lyseossa sallittiin, ja lukion nimeksi tuli Pyynikin yhteislyseo. Lopullisen Tampereen lyseon lukio -nimensä koulu sain vuonna 1976 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Nykyään koulussa toimivat yleislukion lisäksi myös Yhteiskuntatiedelinja (entiseltä nimeltään Eurooppa-linja) ja IB-linja eli International Baccalaureate -linja, jolla suoritetaan englanninkielinen kansainvälinen ylioppilastutkinto.
Tampereen lyseon lukiosta on valmistunut monia merkkihenkilöitä. Heihin lukeutuu peräti kolme pääministeriä: T.M. Kivimäki, Mauno Pekkala sekä Antti Tulenheimo. Tämän lisäksi Rellua ovat käyneet kansanedustajana ja opetusministerinä toiminut Eino Pekkala, arkkiatri Arvo Ylppö, Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo, sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paennut SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, yleisesti 1900-luvun alun parhaana suomalaisena näyttelijänä pidetty Aarne Orjatsalo sekä tietysti Suomen ainoa Nobel-kirjailija, Frans Emil Sillanpää, jonka mukaan koulun nykyisen rakennuksen katu on nimetty.
Lähteet:
https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/152465436272000/
https://www.finna.fi/Record/jykdok.1149451
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_lyseon_lukio
https://wikimapia.org/13751365/fi/Tampereen-lyseon-lukio
https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/lyseo.html
Teksti: Alma Mlivic 21C
