Siiri Enoranta on tamperelainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu useita keskenään hyvin erilaisia teoksia. Enorannan romaaneja ovat esimerkiksi Omenmean vallanhaltija, Kesämyrsky, Josir Jalatvan eriskummallinen elämä sekä Surunhauras, lasinterävä. Enorannan romaani Tuhatkuolevan kirous voitti nuortenkirjallisuuden Finlandian vuonna 2018. Hänen teoksensa ovat olleet ehdolla myös Topelius-palkinnon, Runeberg-palkinnon sekä Kuvastaja-palkinnon saajiksi.
Palkinnot tai julkisuus eivät kuitenkaan koskaan ole olleet Enorannan syy kirjoittaa. Rellulla vierailleelle Enorannalle kirjoittaminen on ennen kaikkea keino käsitellä omia tunteita ja saada hyvää oloa. Kirjailijan uralle häntä on rohkaissut muun muassa äidinkielen opettajan myönteinen palaute. Enoranta on itse myös innokas lukija, ja hänen esikuviinsa kuuluvat muun muassa kirjailijat Vladimir Nabakov, Philip Pullman, Siri Hustvedt sekä Deborah Levy. Kirjailijana Enoranta pyrkii jatkuvaan uudistumiseen ja hänelle on tärkeää haastaa itseään.
Parasta kirjallisuutta syntyy Enorannan mukaan silloin, kun kirjoittaa itselle tärkeistä asioista. Enoranta korostaa, että merkityksellistä niin elämässä kuin kirjallisuudessa on tehdä asioita omista lähtökohdistaan käsin. Hän kirjoittaa kirjoja aiheista, joista hän haluaisi itse lukea ja jotka kiinnostavat häntä itseään. Tämän vuoksi Enorannan kirjat ovat kaikki keskenään myös hyvin erilaisia ja hänen tuotannostaan löytyy teoksia moneen makuun.
Enoranta kuvailee teostensa olevan toisaalta hyvin pitkälle mietittyjä ja toisaalta tutkimattomaan alitajuntaan pohjautuvia. Hänen omien sanojensa mukaan teoksissa näkyy rakkaus eskapismia kohtaan. Eskapismilla tarkoitetaan pakoa todellisuudesta, ja juuri kirjoittaminen luo eskapismille oivan alustan. Fantasian maailmassa kaikki on mahdollista ja rajat tehty rikottaviksi.
Taustatyötä kohtaan Enoranta ei tunne sen suurempaa intohimoa. Hänelle tärkeää on jättää riittävästi tilaa mielikuvitukselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kirjailijan teoksissa olisi tuulesta temmattua. Esimerkiksi kirjoittaessaan romaania Surunhauras, lasinterävä Enoranta kertoo perehtyneensä lasinpuhalluksen saloihin. Tällainen uuden oppiminen ja uteliaisuus ovatkin Enorannalle tärkeä osa kirjallista luomistyötä.
Enoranta myös ystävällisesti antaa pienen esikatselun tulevaan teokseensa. Hän ei halua paljastaa paljoa, mutta kertoo, että hänen tuleva kirjansa on suunnattu aikuisille, ja se kertoo puista. Vaikka tämä odotettavissa oleva teos on monin tavoin erilainen kuin edeltäjänsä, käsittelee sekin teemoja, jotka ovat läsnä Enorannan muussa tuotannossa, kuten ihmisen suhde luontoon.
Mila Murtojärvi ja Rita Kainulainen, 21KA
Siiri Enoranta: Maailmantyttäret
Arvio
Siiri Enorannan uusin teos Maailmantyttäret (WSOY, 2022) on villi, monitasoinen ja iloisesti rönsyilevä nuortenromaani. Teoksessa käsitellään suuria ja tärkeitä teemoja aina anteeksiannosta seksuaalisuuteen sekä ystävyydestä kuolemaan. Tämä teos sanoo asiat suoraan ja kaunistelematta, mutta tuo silti lopulta lukijalle lohtua. Teoksen maailma on ainutlaatuinen utopia, jonka tapahtumat sijoittuvat maailmaan meidän aikamme jälkeen.
Maailmantyttäret osoittaa rehellisyydessään sen, että utopiaakin voi ja saa kritisoida: vaikka moni asia olisikin hyvin, ei se tarkoita, ettei epäkohtia olisi lainkaan. Teos nostattaa myös ilmoille kysymyksen siitä, tarvitseeko ihminen konfliktia ollakseen tyytyväinen elämäänsä.
Romaanin kertojien vaihtelu mahdollistaa useiden näkökulmien käsittelyn ja antaa lukijalle mielekästä vaihtelua. Rakenne ei kuitenkaan ole liian monimutkainen, vaan tapahtumia on helppo seurata. Romaanissa tapahtuu paljon, mikä saattaa tuntua lukijasta aika-ajoin raskaalta. Tähän kirjaan tarttumista voi lämmöllä suositella kenelle tahansa, joka kaipaa kertomusta ystävyydestä, rohkeudesta ja toisenlaisesta maailmasta. Lähde siis rohkeasti mukaan seikkailulle maailmaan, jossa villeimmätkin tulevaisuuskuvitelmat ovat jo toteutuneet.
Rita Kainulainen, 21KA
