Henkilöhaastattelussa Rellun uusi rehtori Jaana Nieminen – “Oveni on aina auki opiskelijoille”

Uudet alut ovat usein haastavia – ja joskus ne ovat vielä tavallistakin haastavampia. Ei esimerkiksi ole helpoin tehtävä aloittaa rehtorina uudessa koulussa samaan aikaan, kun loputtoman tuntuinen koronatilanne pitää koulutusalaa ja koko kansakuntaa varpaillaan. 

Rellun uutena rehtorina 1. elokuuta aloittanut Jaana Nieminen joutuikin heti kättelyssä melkoiseen tulikokeeseen. Normaalin kouluarjen pyörittämisen lisäksi päänvaivaa ovat aiheuttaneet muun muassa turvavälit, käsidesit, ruokailujärjestelyt, etäopiskelu, omaehtoiset karanteenit ja kevään yo-juhlien siirtyminen elokuun loppuun.

– Kieltämättä korona on tässä lukuvuoden aloitusvaiheessa värittänyt melkeinpä kaikkea tekemistä. Mutta jos sen jättää huomioimatta, niin asiat ovat lähteneet todella mukavasti käyntiin, uusi rehtori iloitsee.

Hän on erityisen mielissään siitä, että yhteistyö henkilökunnan kanssa on ollut alusta asti sujuvaa.

– Olen aistinut opettajien suunnalta vastaanottavuutta, ja tuntuu siltä, että saan olla heidän joukossaan oma itseni.

Vaikka Nieminen on rehtorin virassa ensimmäistä kertaa, meriittejä ja kokemusta koulutusalalta riittää. Valtio-opista ja historiasta valmistuneella ja muun muassa hallintotieteitä opiskelleella naisella on pitkä kokemus lukiokoulutuksen hallinnosta. Hän on myös ollut mukana kehittämässä opetussuunnitelmia, istunut monissa Opetushallituksen työryhmissä, toiminut oppikirjan tekijänä sekä vaikuttanut erilaisissa koulun johto- ja kehittämistehtävissä.

Viime vuoden hän työskenteli Tampereen lukiokoulutuksen kehittämispäällikkönä ja sitä ennen kuusi vuotta Tammerkosken lukion apulaisrehtorina. Kun hän päätyi joitain vuosia sitten tekemään Tamlussa rehtorin sijaisuuden, alkoi yksi asia kirkastua.

– Silloin tuli selväksi, että haluan jonain päivänä oman koulun!

Niemisen juuret ovat kuitenkin vahvasti opetustyössä. Hän muistelee lämmöllä niitä 15 vuotta, jotka hän työskenteli historian ja yhteiskuntaopin opettajana. Viimeksi hän on opettanut Tamlussa maailmanpolitiikan ja taloustiedon kursseja kaksi vuotta sitten. 

– Olin sydänjuuriani myöten opettaja. Olin ylpeä ammatistani ja viihdyin siinä valtavan hyvin, mutta apulaisrehtorina toimiessani työidentiteetti vähitellen muuttui. Lisäksi minua alkoi kiusata se, että hallintotehtävien keskeltä piti tempaista itsensä luokkatilaan. Tunsin, etten ennättänyt valmistella oppitunteja tarpeeksi hyvin, sillä minulla oli rima aina varsin korkealla, hän muistelee.


Rehtoriksi kasvetaan

Rellun tuore rehtori asemoi koulun tärkeäksi sosiaalisen kierron välineeksi. Koulun merkitys yhteiskunnassa on niin suuri, että sitä myötä omakin työ on helppo kokea merkitykselliseksi.

Hallinnon suhteen Nieminen toivoisi, että koulu hengittäisi yhteiskunnan kanssa samaa ilmaa.

– Meidän pitää pystyä reagoimaan yhteiskunnan vaateisiin ja jotenkin tuomaan sana lihaksi täällä ruohonjuuritasolla. Se on hallinnon ja rehtorin tehtävä. Toki arki- ja tilannejohtaminen ovat tärkeitä mutta olennaista on myös laajemman kaaren näkeminen ja kehittäminen. 

Nieminen pohtiikin paljon sitä, mihin Rellua suunnataan isommassa mittakaavassa. 

– Siksi pidän rehtorin tehtävää hyvin mielekkäänä. Toki se on myös haastavaa työnkuvan kaksikerroksisuuden vuoksi. Arkijohtaminen on hektistä, ja se vaatii aikaa ja energiaa. Silti tärkeää olisi ehtiä myös verkottumaan ja näkemään, mitä yhteiskunnassa ja koulutusmaailmassa tapahtuu ja olla mukana ainakin sen verran, että osaa peilata tätä kaikkea oman talon kautta. Koulun pitää olla auki ympäröivään maailmaan, hän painottaa.

Nieminen sanoo suoraan astuvansa isoihin saappaisiin. Rellun rehtorina 10 viime vuotta toiminut Heini Mäenpää tunnettiin etenkin säntillisyydestään ja tehokkuudestaan.

– Heini hoiti tätä tehtävää hienosti. Soitin hänelle kevättalvella, kun pohdin rehtorin paikan hakemista. Hän koki, että keskeisin vaatimus tässä virassa on henkilöstöjohtaminen. Tämä oli ratkaisevaa hakupäätöksen kannalta, sillä juuri sen koen vahvuudekseni.

Ei tarvitse olla tiukkapipo, vaikka odottaakin itseltä ja muilta tiettyjä asioita.

Nieminen kokee kasvaneensa rehtorin ammattiin vuosien myötä. Vaikka rehtorin tutkinto tuli hankittua jo kolmekymppisenä, hän on tyytyväinen, että astuu tehtävään hieman kypsemmällä iällä. 

– Nuori ihminen pystyy kyllä hallinnoimaan mutta yleensä vain sääntöjen ja lakien mukaan. Kun on kokemusta, niin uskaltaa jo vähän soveltaa.

Nieminen näkee itsensä raamittajana ja tavoitteellistajana, joka haluaa kehittää koulua tiimijohtamisen kautta. Tosin vielä ensimmäisenä vuotenaan hän ei aio muuttaa voimakkaasti mitään jo ihan siitä syystä, että kehittämisen ja johdon pitää ilmentää työyhteisöä ja sen tarpeita.

– En voi vain tulla ulkopuolelta ja sanoa, että nytpä tehdään sitten näin. Meillä on yllättävän monta suurta ja pientä asiaa uuden lukiolain voimaansaattamisessa työn alla ennen ensi syksyä. Niitä alan tässä availemaan. Ja tokihan kaikki on toiminut Rellussa todella hyvin, joten minulla on hyvä rauha aloittaa täällä työni. 

Hän kuvailee olevansa rehtorina ja työkaverina samaan aikaan rento ja jämpti.

– Ne puolet pystyy kyllä yhdistämään. Ei tarvitse olla tiukkapipo, vaikka odottaakin itseltä ja muilta tiettyjä asioita.

 

Jaana Nieminen poseeraa Positiivisen pomon taskukirjan kanssa – positiivisena totta kai. Kuva: Tomi Nordlund


Ruutuvihkoja kuluu

Rehtorin tyypilliseen työpäivään mahtuu palavereja ja koneen ääressä istumista. Nieminen kertoo saavansa yhteensä peräti 60–80 Wilma-viestiä ja sähköpostia päivässä. Osin viestitulva liittyy silti siihen, että hän toimii rehtorin viran ohessa lukiokoulutuksen kehittämispäällikkönä vielä vuoden loppuun asti. 

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että vaikka Nieminen käyttää paljon tietokonetta, ei työskentely ole pelkkää digiä. Vanhat hyvät konstit kulkevat rinnalla.

– Kun luen vaikkapa sähköposteja, kirjoitan samalla ruutuvihkoon päivittäistä tehtävälistaa. 

Olen aika visuaalinen ihminen, joten tällainen konkreettinen tapa on minulle oikein sopiva. Mulla menee monta ruutuvihkoa vuodessa, hän naurahtaa.

Ja vaikka rehtori on kiireinen, hän korostaa, että hänen toimistonsa ovi on aina auki. 

– Todellakin tykkään siitä, että luonani käydään juttelemassa ja kyselemässä. Ei tarvitse yhtään arastella. Olen täällä opiskelijoita ja myös opettajia varten. 

Nieminen näkee opettajat ennen kaikkea alansa asiantuntijoina. Mitä paremmat mahdollisuudet rehtori antaa opettajan toteuttaa työtään siten, että hän kokee sen merkitykselliseksi, sitä paremmasta koulusta on kyse. 

Opiskelijoita rehtori kehottaa ahkeran opiskelun lisäksi “elämään kukkeaa nuoruuttaan”. 

 – Lukiolaisilla on vielä niin vahva identiteetin hakuvaihe päällä, että se vaatii vapaa-aikaa ja ystäviä eli muutakin kuin vain läksyjen tekemistä. Ihminen ei kasva tynnyrissä vaan vuorovaikutuksessa, hän muistuttaa.

– Niin, ja sen vielä sanoisin ihan kaikille rellulaisille, että uskaltakaa tehdä virheitä ja olkaa rohkeita. 

 

Lasketteluharrastus on lähellä rehtorimme sydäntä.


Spotify-listoilla soi niin Abba kuin AC/DC 

Vaikka Rellun rehtorin pesti on äärimmäisen kiireinen, ehtii kolmen lapsen äiti silti harrastaa vapaa-ajallaan.. Hänelle liikunta on ehdoton elinehto ja tehokkain stressinpurkukeino. 

– Suosikkilajejani ovat laskettelu, juoksu, pyöräily ja hiihto. Olen myös joogannut jonkin verran. Nuorena tyttönä haaveilin jopa liikunnan opettajan ammatista.

Liikunnan lisäksi kulttuuri on lähellä Niemisen sydäntä. Häntä kiinnostaa erityisesti kaunokirjallisuus ja monenmoinen musiikki.

– Spotify-listoillani on kaikenlaista AC/DC:stä suomi-iskelmään, Pinkiin ja klassiseen musiikkiin. Viime aikoina juoksun tahdittajana on toiminut Abba. Rakastan myös laulamista, ja kuorolaulutaustaakin löytyy. Suurin musiikillinen unelmani olisi oppia soittamaan pianoa. Kenties vielä joskus!

 

Tomi Nordlund

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *