Kirjoittamisen jälkeen ymmärtää, kuinka paljon kaikenlaista outoa päähän jää aineen opiskelusta. Tässä jutussa on valittuja paloja maantieteen kirjoittaneen abin mielenkiintoisista havainnoista. Päähän ne on poimittu oppitunneilta tai internetin ihmeellisestä maailmasta projekteja väsäillessä.
Elämme jääkautta
Usein tieteelliset termit sekoittuvat väärään merkitykseen puhekielessä. Niin on käynyt myös jääkausi-termin kohdalla. Puhekielessä sillä viitataan niin sanottuun edelliseen jäätiköitymiskauteen, joka päättyi noin 11 000 vuotta sitten. Silloin jääpeite hautasi alleen koko Pohjois-Euroopan. Tällä hetkellä elämme jääkauden lauhaa välikautta eli interglasiaalia. Jääkautta elämme edelleen, sillä maapallolla on mannerjäätiköitä. Niistä esimerkkeinä Etelämanner ja Grönlannin mannerjää.
Ananas, joka kukkii satavuotiaana
Tämä oli melko outo ja satunnainen fakta, johon törmäsin lukiessani yo-kokeeseen. Maailman vanhimpana kukkiva kasvi on jättimäinen ananaskasvi nimeltään puija Etelä-Amerikan Andeilla. Se kukkii vasta noin sata vuotiaana ja jopa 150 vuotiaana. Kukkimisen jälkeen ne kuolevat. Kaiken lisäksi lajia tavataan vasta yli 4000 metrin korkeudessa. Ei ihme, että laji on uhanalainen.
90 prosenttia maapallon ihmisistä asuu pohjoisella pallon puoliskolla
Sitä ei tule usein ajateltua kuinka paljon enemmän ihmisiä asuu pohjoisessa kuin etelässä. Kun tarkemmin miettii niin tämä fakta määrää käytännössä maailmankuvaamme. Maapallohan on käsityksemme mukaan ”oikein päin”, kun pohjoinen on etelän yläpuolella. Katsoisimmeko maapalloa ”väärin päin”, jos etelässä asuisi enemmän ihmisiä? Looginen selitys väestön epäsuhdalle on se, että pohjoisessa on huomattavasti enemmän mannerta.
Maata on enemmän maatalouskäytössä kuin metsää
Nykyään maapallolla on vähemmän metsää kuin maatalouskäytössä olevaa maata. Molempia on noin kolmasosa maapinta-alasta. Laajat metsähakkuut ja -palot ovat verottaneet metsien osuutta samalla kun maatalous vaatii ruuan ja materiaalien tuotantoon yhä enemmän pinta-alaa. Suomalaisesta näkökulmasta tilannetta voi olla vaikeampi hahmottaa, sillä täällä metsää on koko ajan ympärillä. Ei ihme, sillä Suomi on Euroopan metsäisin maa.
Monet maailman isoista kaupungeista vajoavat alaspäin
Lapsekkaasti ensimmäisenä voi tulla mieleen, että rakennusten paino voisi vaikuttaa kaupungin vajoamiseen. Todellisuudessa suurin syy suurkaupunkien vajoamiselle erityisesti kehittyvissä maissa on pohjaveden pumppaus. Suurin osa maapallon makeanveden tarpeista täytetään pohjavedellä. Varsinkin suurkaupungeissa, joissa väestömäärä kasvaa voimakkaasti, veden tarve on yhä suurempi. Esimerkiksi Meksikon pääkaupunki México on vajonnut 60 vuoden aikana lähes 10 metriä. Arvioiden mukaan 10 miljoonan asukkaan Bangkok saattaa olla veden alla vuosisadan loppuun tultaessa, sillä sen vajoamistahti on kaksi senttiä vuodessa. Myös monsuunisateet ja ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu ovat syitä kaupunkien vajoamiselle merenpinnan alapuolelle.
Teksti: Tia-Maria Liljeroos
