Sitä olen tässä miettinyt, en vain viime päivien, mutta viime vuosien ajan. Mikä saa ihmisen kieltämään asian, joka on tieteellisissä piireissä saavuttanut vallitsevan konsensuksen lukuun ottamatta muutamia säröääniä? Jos politiikassa oltaisiin joskus näin yksimielisiä, pidettäisiin sitä ihmeenä. Käytännössähän ilmastoskeptikot tyrmäävät maailmanlaajuisesti, myös Suomessa, oppikirjojen sisällön.
Mielipiteiden mukaan, jotka pitävät ilmastonmuutosta täysin maapallon itse aiheuttamana prosessina, ovat myös meidän lukiokirjamme täyttä puppua. Mikseivät ilmastoskeptikot, jotka ovat niin varmoja kannastaan, ole vielä tehneet kansalaisaloitetta ilmastoneutraalin opetusmateriaalin puolesta? Yksinkertaisesti siksi, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on fakta.
Ihminen on aina historian saatossa vastustanut uusia tieteellisiä läpimurtoja ja faktoja (vaikka teoria ihmisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen on jo 1800-luvun alusta). Usein ilmiö on pohjautunut valta-asemiin, rahaan ja politiikkaan. Jo keskiajalla Galileo Galilein tunnetuksi saattama aurinkokeskeinen maailmankuva lytättiin kirkon toimesta motiivinaan säilyttää ylin valta asema kristillisen yhtenäiskulttuurin Euroopassa. Ilmaston lämpenemisen kohdalla vaaka kallistuu tällä kertaa politiikan puoleen.
Käytännössähän ilmastoskeptikot tyrmäävät maailmanlaajuisesti, myös Suomessa, oppikirjojen sisällön.
On syntynyt vastakkainasettelu ilmaston ja talouden välille. Valtaan nousseet populistipoliitikot oikeuttavat asemansa ja taloudelliset tekonsa sillä, että koko ihmisen voimistama ilmastonmuutos olisi valetta. Talous on tärkeä asia ja monet kansalaiset hyväksyvät nämä toimet, koska näkevät asian lyhytnäköisesti. Talous koskettaa heitä koko ajan parhaillaan. Se määrää ratkaisevasti elämänlaadun, asumisen, harrastukset ja jopa maapallolla selviytymisen ihmisten kohdalla. Monet eivät kuitenkaan ymmärrä, että talous ja ilmasto eivät sulje toisiaan pois. Taloutta voi kehittää myös ympäristöystävällisestä näkökulmasta, mutta se vaatii yhteiskunnalta rakenne- ja asennemuutosta. Ihminen tosin tunnetusti jarruttaa aina kaikkea uutta ja ihmeellistä. Kaikki on kiinni siitä, viitsitäänkö muutosta tehdä. Lisäksi pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen hintalappu voi tulla kalliiksi maapallolle. Se maksetaan muun muassa ihmishengillä, massasiirtolaisuudella, hintojen nousuna ja räjähtäneinä terveydenhuoltokustannuksina.
Miten skeptikot perustelevat kantansa tätä kaikkea vastaan, kun tiedeyhteisö on jo todistanut toista? Merkittävin perustelu, joka löytää myös tavallisen pulliaisen suun on, että ilmasto on aina muuttunut luonnostaan maapallon historian aikana. Tämä tuntuu olevan helppo perustelu, jolla voi kumota kaiken. Argumentin kohdalla langetaan yksittäisen asian irrottamiseen kontekstista. On totta, että maapallo on aina muuttunut. Mitä ei oteta huomioon, on se, että ilmasto lämpenee tällä hetkellä aivan liian nopeasti, jotta sen ekosysteemi ja ennen kaikkea ihmiset ehtisivät sopeutumaan siihen. Tämä asettaa maapallon isojen kriisien vaaraan. Ei ole myöskään varmuutta siitä, miten ihminen vaikuttaa tulevaisuudessa maapallon ilmastokehitykseen toimillaan. Kaikessa on kyse ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnista, sillä nykyisillä toimilla muutokseen ei ehditä sopeutua.
Taustalla tiedostamattomat motiivit
Ilmastoskeptikkojen virtaa johtavat mielipiteillään Jyrki Kauppisen kaltaiset tiedemiehet, jotka pyrkivät päihittämään hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n supertietokoneiden laskemat ilmastokaavat kynällä ja paperilla työhuoneessaan. Kauppinen on kertonut esimerkiksi Ylelle viime kuussa uskovansa tiedemiesten laajaan salaliittoon. Hänen mukaansa suurin osa tiedemiehistä itsekin ymmärtää ihmisen vaikutuksen olevan huuhaata. Kysyttäessä, miksi maailmanlaajuisesti tiedemiehet valehtelisivat ihmisille, Kauppinen toteaa vain, että ei tiedä. Kaiken lisäksi useat tieteilijät ovat jo löytäneet Kauppisen tutkimuksesta aukkoja ja virheitä. Jotain kertoo myös se, että tutkimus päätyi Yhdysvaltojen valtamedian uutiseksi. Siellä ihmiset tuntuvat epätoivoisesti etsivän todistusta ihmisen vastuuta vastaan.
Tuntuu, että suurella osalla ilmastoskeptikoista on jokin tiedostamaton motiivi ideologian taustalla, sillä miksi muuten nämä ihmiset pitäisivät todistettua maapallon tilannetta pilkkanaan. Motiivi saattaa olla oman elämäntyylin oikeuttaminen, vastuun pakoilu, välinpitämättömyys tai yksinkertaisesti pelko.
Viime päivinä ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg on saanut osakseen ilmastoskeptikoiden rajut sanat. Uskon, että heille Thunberg edustaa kaikkea edellä mainittua ja etenkin pelkoa. Ja niin kauan kuin nuoret eivät ota asioita omiin käsiinsä, ovat nämä skeptikot vallassa. Sen lisäksi, että he pelkäävät väärässä oloa, pelkäävät he myös vallan menettämistä yhteiskunnassa. Muutos on heille uhka ja koska Thunberg on lapsi, ei hänellä ole oikeutta ajatella kypsemmin kuin aikuiset.
Teksti: Tia-Maria Liljeroos