Tiedätkö, mitä poltat?

Niille, jotka eivät luonnostaan innostu Suomen pitkistä talvista, voi kynttilöiden polttaminen tuoda suuren lohdun pimeyteen. Suosittuina pikkujoulu- ja joululahjoina niitä usein myös löytyy kodeista runsaasti. Harva kuitenkaan tietää kynttilöiden polttamisen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Fiksumpia valintoja tukeakseen Toveri esittelee jutun lopussa ympäristölle parempia vaihtoehtoja perinteisten kynttilöiden kanssa tai sijasta käytettäväksi.

Suomalaisten kuluttamat kynttilät tehdään yleensä joko steariinista tai parafiinista, joista steariini voi olla eläin- tai kasviperäistä. Parafiini syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena. Molemmat materiaalit palavat mehiläis- ja soijavahaan verrattuina huonosti, eli niiden polttaminen vapauttaa sisäilmaan enemmän pienhiukkasia kuin puhtaammin palavien kynttilöiden käyttäminen. Kynttilöitä satunnaisesti käyttävillä ei ole syytä huoleen, mutta useiden kynttilöiden polttaminen samanaikaisesti varsinkin suljetussa tilassa saattaa muiden muassa allergisoida, ja runsaille pienhiukkaspitoisuuksille altistumista on verrattu jopa passiiviseen tupakointiin.

Steariinin tapauksessa vahan alkuperä mainitaan tai ylipäänsä tiedetään hyvin harvoin, eivätkä steariinikynttilät siis automaattisesti sovellu joululahjoiksi vegaaneille. Jos steariinivaha kuitenkin on kasviperäistä, se on yleensä tehty palmuöljystä, jonka tuotantoon liittyvistä moninaisista ongelmista voi lukea esimerkiksi täältä. Harvat tuottajat käyttävät sertifioitua palmuöljyä, eikä sertifikaattikaan ole aina varma tae eettisemmästä tuotannosta.

Palmuöljyn ohella kasviperäisiä kynttilöiden raaka-aineita ovat mehiläisvaha ja soijaöljy. Mehiläisvaha- eli hunajakynttilöissä käytetään vahakerrosta, jonka mehiläiset tuottavat peittääkseen kennoissaan olevan valmiin hunajan. Mehiläisvahan tuottaminen ei siis kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja, mikä yhdessä puhtaasti palamisen kanssa tekee siitä mainion kynttilöiden raaka-aineen. Mehiläisvaha ei ole vegaanista, mutta jotkut vegaanit käyttävät sitä silti, sillä sen tuotannon katsotaan olevan eettisempää kuin vaikkapa maidon tai kananmunien.

Soijakynttilät palavat puhtaimmin ja ne kestävät poikkeuksellisen pitkään poltettaessa. Huonona puolena on, että ne sulavat käytössä hyvin nestemäisiksi. Toisaalta hyväpuoli kuitenkin on, että soijavaha on helposti pestävissä pois eri pinnoilta ja tekstiileistä, ja sulanut vaha jähmettyy uudestaan, kunhan kynttilän pitää reunallisessa astiassa. Sataprosenttiset soijavahakynttilät ovat vegaanisia.

 

1. JOIK-soijatuoksukynttilät

 

Virolaisen JOIKin valikoimista löytyy yli 50 eri tuoksua kukkaisista klassikoista sesonkituoksuihin kuten pipariin ja glögiin. Lisäksi on hajusteeton versio. Tallinnan lähellä käsityönä valmistetut kynttilät maksavat noin kymmenestä viiteentoista euroon kappale, mutta niiden palamisaika on jopa yli kolmekymmentä tuntia. Toverin toimitus on testannut tuoksuista mm. jasmiinista Shanghaita ja kevätkukkaista Primaveraa.

2. Kalevantuli-soijavahakynttilät

 

Suomalaisen Kalevantuli Oy:n kynttilät tehdään pohjoisamerikkalaisesta soijasta, eli soijan kasvatuksen tieltä ei ole raivattu sademetsää. Kynttilät valmistetaan Suomessa käsityönä ja niitä on saatavilla neljänä erisävyisenä lajitelmana. Lajitelmassa on yksi lasiinvalettu kynttilä ja kolme eriväristä täyttökynttilää, jotka vaihdetaan lasiastiaan ensimmäisen palettua loppuun. Verkkokaupasta löytyy myös pelkkiä täytekynttilöitä ja tuikkuja. Kuvassa “Lempi” –soijakynttilälajitelma.

3. Kaurilan sauna –mehiläisvahakynttilät

 

Helsinkiläinen Kaurilan sauna tarjoilee värjäämättömien eli keltaisten mehiläisvahakynttilöiden lisäksi kynttilöitä yhdeksässä eri värissä. Yhden kynttilän arvioitu palamisaika on kuusi tuntia ja ne myydään kolmen kappaleen paketeissa. Noin kymmenen euroa maksavat setit sopivat hyvin jouluahjoiksi.

 

 

Teksti: Anna Havukainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *