On jälleen se aika vuodesta, kun pimennysverhoille alkaa olla tarvetta auringon valaistessa yötaivaan yhä myöhempään. On jälleen se aika, kun luonto on kuin varkain pukeutunut vihreään viittaan. On valon ja ilon aika – kevät.
On ennen kaikkea ratkaisujen aika. Näinä päivinä, toukokuisten helteiden kourissa, tuoreet ylioppilaat voivat huokaista helpotuksesta kirjoitustulostensa selvittyä: menneen talven sato oli kaikesta kylmyydestään huolimatta erinomainen. Etenkin RELLUlla on syytä juhlaan: YLEn tuoreessa selvityksessä kirjoittajiemme yo-tulokset ovat valtakunnan 14. parhaimpia – siis neljä sijaa parempia kuin viime vuonna.
Lukuvuoden aikana RELLUssa miteltiin tuttuun tapaan monella rintamalla niin luonnontieteiden, kielten, matematiikan kuin humanististen aineiden parissa. Näissä saavutettiin varsin hyvin menestystä valtakunnallisellakin tasolla.
Ruotsin kielen taitajia palkittiin
Lukiomme opiskelijoita osallistui Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen järjestämiin kirjoituskilpailuihin abiturienteille ja toisen vuoden opiskelijoille. Tänä vuonna RELLUn toisen vuoden Eurooppa-linjan opiskelija Elias Uotinen voitti keskipitkän sarjan pääpalkinnon.
Kilpailuissa punnittiin kokonaisvaltaista kielitaitoa ajankohtaisten aiheiden äärellä: puhuttiin pakolaisuudesta ja alati tapetilla olevasta kielitaidon merkityksestä. Erityisen tärkeänä pidettiin tekstin sisältöä ja rakennetta, ei niinkään yksittäisiä kielioppivirheitä, joiden merkitys kokonaisuuden kannalta on muutoinkin vähäinen.
Kirjoituskilpailu jakautui kahteen sarjaan, joista ensimmäinen oli pitkän ja toinen keskipitkän oppimäärän opiskelleille. Molempien kategorioiden kärkikolmikko kutsuttiin Helsinkiin, kilpailua sponsoroineen Svenska folkskolans vännerin (SFV) tiloihin, jossa menestyneitä opiskelijoita odotti juhlava vastaanotto.
Hulppeat puitteet kuvankauniissa miljöössä
Tilaisuudessa opiskelijat pääsivät nauttimaan Tölö gymnasiumin musiikkilinjan abiturienttien kauniista musiikkiesityksistä, jossa soitettiin, kuinkas muuten, ruotsalaista musiikkia, huilun, koskettimien ja akustisen kitaran säestyksellä.
SFV:n alustuspuheenvuoron jälkeen palkittavat kutsuttiin yksitellen juhlaväen eteen, jossa Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen puheenjohtaja, Nokian lukion lehtori Satu Pessi, luovutti kunniakirjat ja luki kullekin palkittavalle kirjoitetut perustelut kirjoitusten erityisen ansioituneista piirteistä. Jokainen palkittu sai kunniakirjan vastaanoton yhteydessä lukea oman tuotoksensa ääneen koko joukolle.
Kaikki tämä tapahtui luonnollisesti ruotsin kielellä. Ja uskokaa tai älkää, kyllä sillä pakkoruotsillakin pärjää yllättävän pitkälle, jos vain hieman jaksaa nähdä vaivaa ja yrittää.
Palkinnonjaon jälkeen iloisia tunnelmia jatkettiin ruokasalissa, jossa voittajat pääsivät nauttiman pitopalvelun mahtavista antimista. Voileipäkakun ja mehulasillisen äärellä opiskelijat saivat opettajineen tutustua toisiinsa ja vaihtaa ajatuksia päivän kulusta ja ruotsinopetuksesta.
Voit lukea SFV:n jutun voittajista perusteluineen ja kuvineen tästä linkistä: https://sfv.fi/sv/article-101555-64088-svensklararnas-uppsatstavling-for-gymnasiestuderande-avgjord
Ressun lukio, Kuninkaantien lukio… ja RELLU
Kävi ilmi, että RELLU oli kuuden opiskelijan joukosta pohjoisin lukio. Muut menestyjät tulivat lähinnä etelärannikon suurista kaupungeista: Helsingistä, Espoosta ja Turusta. Mahtuipa joukkoon myös hyvinkääläinen ja pienenä yllättäjänä Kokemäen lukio, josta valmistuu vuosittain yhden RELLUn ohjausryhmän verran ylioppilaita.
Jälkiruoaksi saimme maistella teetä tai kahvia mustikkapiirakan kyytipoikana. SFV:n tilat sijaitsevat aivan Helsingin ydinkeskustassa, Annankadulla, perinteikkään kerrostalon neljännessä kerroksessa. Tiloihin astuessa tuntui siltä, että olisi tullut kotiin, tai ainakin unelmiensa sellaiseen, kun sai katsella olohuonetta reunustaneita mahtipontisia kirjahyllyjä.
Ruokasalin seinät olivat koristeltu yhdistyksen merkkihenkilöiden maalauksilla, ja sen reunalla oli kuvassakin näkyvä vanha kamiina. Edustustilojen roolia toimittavalla asunnolla oli myös toimistotilojen virka, vaikkei sinne astuessaan uskoisi kenenkään työpaikalla olevansakaan.
Ajan patinan täyttämä huoneisto lempeine ihmisineen hehkui ikimuistoista lämminhenkisyyttä, jota riitti kotiin vietäväksi asti.
Ylioppilasjuhlien virallisuus, kesäpäivän rentous
Tilaisuuden ehtoopuolella pääsimme katselemaan Helsingin maisemia kävellessämme Esplanadin halki Katajanokalle. Joukossamme sattui olemaan auktorisoitu ruotsinkielinen kaupunginopas, joka kertoi ulkopaikkakuntalaiselle jo tutuista nähtävyyksistä uusia, mielenkiintoisia piirteitä. Huumoriakaan ei puuttunut, kun opas kertoi taannoin brittituristin kysyneen, miksi Helsingissä jokaisen patsaan päälle on veistetty lokki.
Virallisuutta huokunut tunnelma sai hieman rentoutta osakseen Katajanokalla, kun ryhmämme pääsi kokemaan Helsingin yläilmoista, mutta kuitenkin maaperältä käsin. Kyse oli Flytour Helsingin 4D-lyhytelokuvasta, jossa lennettiin Helsingin yllä tunnetuimpia nähtävyyksiä esitellen. Liikkuvassa katsomossa istuvalle katsojalle luotiin aito tunne elokuvan mukana lentämisestä ääniefektien, tuulenvireen ja vesipisaroiden avulla.
Pakko, jonka hyödyiltä on helppo sulkea silmänsä
Päivä oli ennen kaikkea palkitseva kokemus – ei palkinnon, vaan myös arvostuksen takia. On hienoa, että ruotsin kielen opiskelua pidetään näinkin käytännönläheisellä tavalla esillä. Tampereella tai sen lähistöllä asuvalle ruotsin kielen merkitys on vaikea ymmärtää, kun siihen niin harvoin omilla kotinurkillaan törmää.
Eurooppa-linjalla opiskelevan opetussuunnitelmaan kuuluu vuosittainen opintomatka, joka toteutettiin tänä vuonna toisen vuoden opiskelijoille Tukholmaan toukokuun puolivälissä. Vaikka Ruotsi on muutoin kohteena jo varsin tuttu, avarsivat vierailut yliopistolle, parlamenttiin, yleisradioon ja suurlähetystöön maailmaa aivan eri tavalla tavallisiin turistimatkoihin verrattuna.
Houkutus käyttää englannin kieltä on suomalaiselle melko suuri, kun maassa sen jokainen hallitsee, mutta eräs matkani kohokohdista oli se, että uskalsin itse käyttää ruotsia, vaikka suulliset taitoni eivät siinä alkuunkaan ole kirjallisten tasolla – ruotsintuntien harjoituksilla kun niitä ei oikein pääse kehittämään täysin suomenkielisessä ympäristössä Tampereella. Lopulta kuitenkin aivan yksinkertaisten fraasien avulla pääsi pitkälle – jopa niiden paljon pelättyjen jatkokysymysten kohdalla selviytyi, kun myyjä tarjosi useimmiten kuittia tai tiedusteli, otatko liha- vai kasvisruoan ja syötkö täällä. Näissäkin tilanteissa olisi toki pakokeinona ollut aina samma på engelska, mutta sille ei ollut tarvetta, kun rohkeus ja kuulokin alkoivat kehittyä muutaman tilanteen jälkeen.
Ja kun sitä ruotsia nyt on pakko opiskella, ja tarjoutuu tilaisuus päästä kolmen päivän matkalle Tukholmaan, on aivan itsensä jalkaan ampumista puhua englantia, kun siitä marginaalikielestä olisi kerrankin hyötyä. Vaikka kielen puhuminen alkuun jännitti ja tuntui pelottavalta, oli matkan päätteeksi mahtava huomata, että oli pärjännyt sanomatta sanaakaan englanniksi.
Lahjakas voi hyötyä kirjoittamalla pitkän ruotsin
Tällä Eurooppa-linjan opiskelijalla ei itsellään ole minkäänlaista ruotsinkielistä taustaa, kuten suurella osalla suomalaisista usein on. En tunne suvustani ketään, joka olisi käynyt Ruotsissa Tukholman turistirysiä pitemmällä. Vaikka läpäisin jo peruskoulun kiitettävin arvosanoin, kiinnostukseni ruotsin kieltä kohtaan syttyi oikeastaan vasta lukiossa, kun huomasin, kuinka helppoa sen opiskelu itse asiassa on: ensimmäiset kolme kurssia olivat lähinnä peruskoulun kertausta, ja kun vielä neljännellä ja viidennellä kurssilla kerrattiin lukusanoja, alkoi omasta läsnäolosta ruotsin tunneilla kehkeytyä turhaa.
Onneksi opettajani kertoi, että keskipitkän ruotsin lukenut voi kirjoittaa halutessaan pitkän ruotsin ylioppilaskokeen, joka on hieman laajempi sisällöiltään.
Tuntui alkuun kaukaiselta ajatukselta kirjoittaa aine laajempana kuin mitä itse on lukenut, mutta muutamaa ylioppilaskoetta tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että pitkässä ruotsissa menestyminen keskipitkän pohjalta ei ole kovinkaan suuren työn takana ja jotkin tehtävät ovat ihan oikeasti olleet helpompia pitkän oppimäärän kokeessa.
B-ruotsin opiskelusta on tehty vaatimustasoltaan niin matalaa, että jokainen ruotsin perusteet edes joten kuten hallitseva pääsee varmasti ylioppilaaksi, kun ruotsi sattuu olemaan ylioppilaskokeissa pakollinen heille, jotka eivät matematiikkaa kirjoita.
Keskipitkän ruotsin sanasto ja kielioppi on loppupeleissä erittäin suppeaa, ja lukio-opiskelussa keskitytään tiettyjen asioiden kertaamiseen yhä uudelleen ja uudelleen, jolloin ei ole mikään ihme, että asiat jo viimeistään muutaman kerran jälkeen hallitsevalla alkaa aika käydä pitkäksi.
Melko kuvaavaa on se, että B-ruotsin viimeisillä kursseilla aletaan loppu viimein hinkata epäolennaisilta tuntuvia fraasilistoja, kun vielä kuudennenkin kurssin oppikirjassa kappaleet ovat pahimmillaan yhden sivun mittaisia vuoropuheluita, joiden sanastossa turvaudutaan lähes kokonaan jo aiemmin opeteltuun.
Korkeakoulu-uudistus lisää ylioppilastodistuksen painoarvoa
Vuonna 2019 korkeakouluihin haku muuttuu siten, että koulutuksiin valitaan suoraan ylioppilastodistuksen arvosanojen tai pääsykokeen perusteella, jolloin nykyinen järjestelmä, jossa ylioppilastodistuksen arvosanoista saa pisteitä pääsykokeen pisteiden rinnalle, jää historiaan.
Mikäli kielet sujuvat sinulta hyvin, on pitkässä ruotsissa oiva mahdollisuus korottaa hieman pisteitäsi jatko-opintoja ajatellen. Esimerkiksi oikeustieteelliseen koulutukseen haettaessa pitkän kielen E:llä saa enemmän pisteitä kuin keskipitkän L:llä. Useimmissa paikoissa keskipitkää kieltä ei edes pisteytetä erikseen pitkän ja lyhyen välimaastoon, vaan se luetaan suoraan lyhyeksi kieleksi, jolloin piste-ero on erityisen suuri. Ei ole tavatonta sekään, että pitkän kielen M on vähintäänkin yhdenvertainen keskipitkän L:n kanssa.
Ruotsin kielestä avain korkeakouluopintoihin
Jos haaveissasi siintävät sellaiset oppialat, joihin on erityisen vaikea päästä, kuten oikeustiede, on kielitaitoisen suomenkielisen mahdollista toteuttaa unelmansa kielen avulla ja opiskella kokonaan ruotsiksi esimerkiksi Åbo Akademissa tai Hankenissa. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos palo on erityisen suuri jotakin alaa kohti, mutta näyttää siltä, että muutoin todistuksella ei kuitenkaan suoraan ole sellaiseen toivoa päästä. Åbo Akademin ja Hankenin kielivaatimukset täyttää keskipitkän ruotsin L:llä tai pitkän ruotsin E:llä. Suomenkieliset opiskelijat eivät ole näissä kouluissa tavattomia ja kielitaitoon eivät opinnot vahvalla lukiopohjalla kaadu – tenteissäkin saa käyttää alkuun sanakirjaa. Ja äkkiäkös kieleen tottuu, kun sitä kuulee ja pääsee käyttämään.
Vastaavia mahdollisuuksia on esimerkiksi Tukholman yliopistossa, jossa tentteihin voi vastata jopa suomeksi tai osittain englanniksi ja johon on paikoin helpompi päästä kuin mihinkään suomalaiseen yliopistoon.
Hyvällä asenteella ja kielitaidolla voi ponnistaa RELLUstakin vaikka mihin!
Teksti: Elias Uotinen
