Matemaattisten aineiden ylioppilaskirjoitusten sähköistämisessä hätiköidään

”Kokeisiin käytetty aika on tuplaantunut, ja tavalliset kurssikokeet ovat venähtäneet 6-tuntisiksi kamppailuiksi koneen kanssa”, kirjoittaa Milla Johansson kolumnissaan.

 

Ylioppilaskokeet ovat kolmen vuoden kovan uurastuksen viimeinen mittely, johon useimmat alkavat valmistautua jo lukion ensimmäisenä vuonna. Eniten paineita monelle tuovat matemaattiset aineet, kuten matematiikka ja fysiikka.

Lisää päänvaivaa opiskelijoille on luotu kurssi- ja ylioppilaskokeiden sähköistymisellä. Tätä uudistusta kutsutaan nimellä Abitti. Abitin käyttämisen tahmeus ja hidas toiminta ovat saaneet niin opiskelijat kuin opettajatkin välillä raivon partaalle. Pahinta tässä tilanteessa kuitenkin on, ettei kukaan osaa neuvoa, miten tätä uutta teknologiaa oikein käytetään.

Opiskelijalle itselleen jää usein omaksi taakaksi opetella sähköisen tekstin tuottamista, koska koulusta apua ei useinkaan löydy. Opettajilta neuvoa kysyttäessä, yleensä vastausta ei saada, koska ”siihen menisi koko lopputunti”. Lisäksi on vielä se ”läppärirumba”, jonka jotkut opiskelijat joutuvat käymään, kun Abitti ei toimikaan koulua varten ostetussa tietokoneessa. Yleensä tämä nähdään opiskelijan syynä, ja häntä kehotetaankin ostamaan uusi kone. Ihan kuin se ratkaisisi koko ongelman. Itse olen myös joutunut tämän rumban käymään jo monta kertaa läpi, kun koulun koneetkaan eivät välillä pelitä.

Jo pelkästään kokeen tekeminen sähköisesti vie keskittymisen itse laskemisesta vain koneen käyttöön. Myös kokeisiin käytetty aika on tuplaantunut, ja tavalliset kurssikokeet ovat venähtäneet 6-tuntisiksi kamppailuiksi koneen kanssa. Ainakin alun perin kurssikokeiden tarkoitus oli näyttää, mitä oli ymmärtänyt kurssin asioista. Nykyään se kuitenkin mielestäni mittaa enemmän opiskelijan tietokoneen käytön sujuvuutta.

Abitin jotkin ratkaisut ovat mielestäni myös melko hataralla pohjalla. Esimerkiksi matematiikan tehdystä tehtävästä pitää ottaa kuvankaappaus, joka tulee lisätä Abittiin. Liitettyäsi kuvankaappauksen vastaukseen, tehtävä ei ole enää muokattavissa, vaikka jälkeenpäin huomaisit siinä virheen. Tämä olisi kiva huomata kokeen viimeisinä hetkinä, kun huomaat merkkivirheen laskussa. Koko lasku pitäisi tehdä uudelleen, ellei tehtävää ole erikseen tallentanut käyttämääsi sovellukseen. Tämän on pakko kuulostaa kokeneemmallekin koneen käyttäjälle ainakin todella kömpelöltä, ellei jo naurettavaltakin.

Olisi tietenkin naiivia ajatella, että ylioppilaskokeet pysyisivät paperisina seuraavat vuosikymmenet. Sähköistyminen on tulevaisuutta ja Suomi on yksi johtavista maista niin koulutuksessa, kuin nykyteknologiassakin. Ylioppilaskokeiden sähköistymisen pitäisi siis luoda uusia mahdollisuuksia ja helpottaa opiskelijan oppimista sen monipuolisin käyttötavoin. Voisin väittää, että tässä ei vielä ole onnistuttu, ainakaan matemaattisissa aineissa. Eiköhän olisi siis aivan realistista todeta, että matemaattisten aineiden sähköistämisessä olisi vielä otettava aikalisä.

 

Teksti: Milla Johansson

Comments

  1. Minkä nimen tulisi antaa?

    Abitissa kuvankaappauksen ottaessa ei kannattaisi sulkea välilehdet, voitaisiin ehkä ennalta ehkäistä esiin nostettua merkkien väärin kirjoittamista matemaattisten aineiden sähköisessä kokeessa.
    Abitille käyttökelpoisia tietokoneita kannattanee ostaa, jos on varaa (muun muassa vanhemmilta laina), tällöin saa myös palauttaa jo ostettua tietokonetta, jolla vaihtotakuu on vielä voimassa.
    Digitaalisesti osaavat mielellään auttaisivat, jos apua kaivattaisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *