- Spitting Image
Ensiesiintymisensä 1980-luvulla tehnyt brittiläinen nukkesatiiri Spitting Image on tehnyt paluun uusilla ja ajankohtaisilla aiheilla sekä julkisuuden henkilöillä. Räävittömässä tv-sarjassa tehdään pilaa aina poliitikoista viihde-elämän julkkiksiin sekä Yhdysvaltain presidentinvaaleista Elon Muskin luoviin puuskiin. Viittauksia on niin paljon että ihan kaikkea on mahdotonta ymmärtää, mutta toisaalta sen ansiosta jokaiselle myös löytyy jotain naurunaihetta.
Sarja löytyy Yle Areenasta, joten vaikka lukijalta uupuisi Netflix-tilaus, Spitting Image on mahdollista nähdä valtion kustantamana.
- The Walking Dead
Monet ovat varmasti kuulleet The Walking Dead -tv-sarjasta, mutta tämä suositus koskee suositun ohjelman sarjakuvaversiota, johon sarjakin perustuu. Sarjakuva kirjallisuuden genrenä on ikävästi maalattu helppolukuiseksi hömpäksi, jota lukevat vain sellaiset ihmiset joilla ei ole kärsivällisyyttä tai vaadittavaa älykkyyttä kunnon kirjallisuuden kuluttamiseen. Sarjakuvatkin voivat kuitenkin olla aivan yhtä vaikuttavia ja mieleenpainuvia kokemuksia kuin vaikka hyvä romaani. Lisäksi visuaalinen kerrontatapa tuo aivan uuden puolen tarinaan, jota muilla tekstilajeilla ei ole mahdollista käyttää.
Jos sarjakuvat on aiemmin tullut aliarvoitua tai ne muuten vaan kiinnostavat, mutta et ole aivan varma mistä aloittaa, niin ei hätää! Tässä on tarjolla kiihkeä kertomus zombi-apokalypsista ja sen keskelle jääneistä ihmisistä, joiden on taisteltava pitääkseen itsensä sekä lähimmäisensä elossa maailmanlopun keskellä. Tarina, joka kertoo ihmisten paineessa paljastuvasta primitiivisyydestä ja kysyy lukijalta: kuinka paljon sinä olisit valmis tekemään pahaa, jotta lähimmäisesi selviäisivät hengissä? Toisaalta teos käsittelee myös elämän jatkumista ja sitä, kuinka suuren pelon keskellä pienetkin ilon aiheet ovat merkittäviä.
- Kitaransoitto
Tämän suosituksen voi soveltaa varmasti mihin tahansa muuhunkin soittimeen, laulamiseen tai musiikin kuuntelemiseen, mutta keskityn tässä jutussa omaan soittimeeni eli klassiseen kitaraan.
Arkipäivät tuppaavat usein olemaan hektisiä ja työn määrittelemiä, mutta itselleni soittamaan pysähtyminen toimii hyvänä rauhoittumishetkenä kaiken kiireen keskellä. Harjoittelemisen aloittaminen on usein vaikeaa, mutta en ole katunut sitä kertaakaan. Varsinkin jos päivä on mennyt hieman heikommin, on mukava huomata kuinka itsellä on kaikesta huolimatta jokin erityinen taito, josta olla ylpeä. Sen jälkeen on taas parempi jatkaa päivää hieman seesteisempänä.
Teksti: Eino Nevalainen
