Oletko koskaan miettinyt, millainen maailma on vuosikymmenien päästä? Tulevaisuus on aina kiinnostanut ihmisiä, ja spekulaatiota tulevasta on ollut lentävistä autoista avaruusmatkailuun. Maailmaa on kuitenkin hyvin vaikea kuvitella esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden päähän, saatikka sitten vuoteen 2077.
Yksi eniten kohua aiheuttaneista peleistä tämän ja viime vuoden puolella on ollut CD Projektin kehittämä Cyberpunk 2077. Se julkaistiin 10.12.2020. Peli on saanut paljon arvostelevaa kritiikkiä niin juonensa kuin bugienkin takia. Pelasin itse pelin päätarinan sekä useita sivutehtäviä läpi, ja tässä arvostelussa haravoin Cyberpunkin risut ja ruusut.
Huom! Arvostelu sisältää jonkin verran juonipaljastuksia.
Taustatietoa ja fiilikset ennen peliin pääsyä
Cyberpunk 2077 on avoimen maailman toimintaroolipeli, joka sijoittuu Night City -kaupunkiin vuonna 2077. Tarina seuraa päähahmoa nimeltä V. Heti pelin alussa pelaaja saa luoda oman versionsa V:stä valitsemalla esimerkiksi sukupuolen. Ennen maailmaan pääsyä pitää valita kolmesta elämänpolusta (life path) V:n historia: nomad, streetkid tai corpo. Prologin jälkeen valinnalla ei ole erityisemmin vaikutusta peliin, mutta esimerkiksi dialogeihin sai uusia vaihtoehtoja elämänpolun kautta. Pelasin pelin itse corpo-elämänpolulla.
Cyberpunkissa on tyypillisiä tarinapelin ominaisuuksia. Pelin pääjuoni on 33 tehtävän mittainen, jonka lisäksi on mahdollista pelata erilaisia sivutehtäviä sekä kohdata avoimen maailman tarjoamia keikkoja.
Ennen pelin aloittamista olin innostunut, sillä avoimen maailman tarinalliset toimintaroolipelit ovat suosikkejani. Heti alussa olin kuitenkin hyvin sekaisin, sillä pelinäkymässä oli paljon erilaisia ärsykkeitä, joihin meni aikaa tottua. Samoin esimerkiksi ampuminen tuntui erittäin haastavalta, ja useaan otteeseen menikin hermo, sillä en millään osunut vihollisiin. Peli pölyyntyi viikkojen verran ensimmäisestä avaamiskerrasta, ennen kuin koskinkaan siihen uudestaan.
Kontrollit ja pelattavuus: 7
Pelasin itse pelin Xbox Onella. Monet kontrollit ovat samoja, mihin olen tottunut aikaisemmissa tarinapeleissä. Esimerkiksi ajaminen ja ampuminen ovat samanlaisia, kuin vaikkapa Rockstarin vuonna 2013 julkaistussa GTA V:ssä. Cyberpunkissa on myös monia muita mielenkiintoisia toimintoja, kuten hakkeroiminen, joka oli aloittaessa hyvin hankalaa ja monimutkaista. Alun vaikeuksien jälkeen kontrolleista oli helppo saada kiinni. V:n kontrolloiminen on pelaajan näkökulmasta suhteellisen helppoa ja sujuvaa, kunhan vain ymmärtää, mitä tekee.
Monet Cyberpunkkia pelanneet ovat törmänneet erilaisiin bugeihin. Olin itse onnekas, sillä peli kaatui vain kerran, ja bugejakin oli huomattavasti vähemmän, kuin olin osannut pelätä. Merkittävimpiä ongelmia oli ajoneuvoa ajaessa, sillä usein eteen saattoi ilmestyä tyhjästä kyltti tai jokin muu este, joka lennätti hahmoni alas moottoripyörän selästä.
Arvosana kontrolleille ja pelattavuudelle on 7, sillä monet asiat toimivat hyvin, mutta niissä ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Alussa pelaaja jäi hieman yksin, sillä tutoriaali oli hyvin lyhyt eikä tarjonnut paljoa apua pidemmällä tähtäimellä.
Grafiikat ja äänimaailma: 9
Grafiikat ovat tärkeä osa peliä, ja Cyberpunk ei tuottanut pettymystä. Suurin osa Night Citystä ja sitä ympäröivistä aluista ovat todellisuudessa todella rumia, eikä ihme: ennen pelin tapahtumia oli käyty useita vuosia sotaa, joka oli jättänyt jälkensä infrastruktuuriin. Monet kaupunginosat ovat likaisia ja ränsistyneitä, ja esimerkiksi keskustan ulkopuolella on kallistunut maailmapyörä, joka luo jopa uhkaavaa maisemaa. Maailman rumuudesta huolimatta esimerkiksi valaistus, säiden muuttuminen yksityiskohtaisesti sekä kartan eri osa-alueiden monipuolisuus on hienosti suunniteltu.
Cyberpunkin soundtrack on hyvin uniikki, ja olen napannut itseni kuuntelemasta sitä taustamusiikkina myös pelin ulkopuolella. Siinä on tietynlainen tunnelma, jota harvoin kuulee muissa viihteen muodoissa.
Grafiikat ja äänimaailma saavat arvosanaksi 9. Ei ole helppoa suunnitella peliin maailmaa, joka on ruma, mutta samaan aikaan visuaalisesti miellyttävä. Äänimaailma sopii peliin kuin nenä päähän.
Päähahmo ja sen kehitys: 9
Hahmoni V oli naissukupuolinen, ja kuten alussa mainitsin, lähdin pelaamaan corpo-taustalla. Hahmoa oli hauska suunnitella, ja peli tarjosikin paljon eri vaihtoehtoja ulkonäön muokkaamiseen. Cyberpunkissa pystyy myöhemmin ostamaan itse esimerkiksi lisää vaatteita, mutta peli on lähes kokonaan V:n näkökulmasta ensimmäisessä persoonassa, jolloin omaa hahmoaan näkee harvoin.
Minulla meni hetki lämmetä päähahmoon, sillä V tuntui geneeriseltä sci-fi-maailman kiukkuiselta ja äksyltä naishahmolta. Tarinan edetessä ja päähahmoon tutustuessa tykästyin kuitenkin V:hen. Tietysti se, miten pelaaja päättää itse pelata omalla hahmollaan, vaikuttaa paljon pelin kulkuun.
Yksi lempiasioistani Cyberpunkissa on se, miten sain itse kehittää hahmoani. Aina tason noustessa pelaaja saa perks ja attributes-ominaisuuksia, joilla pystyy parantamaan V:n taitoja eri osa-alueilla. Attribuutteja pystyy käyttämään viiteen eri kohteeseen: fyysiseen kuntoon ja ominaisuuksiin (body), älykkyyteen (intelligence), reflekseihin (reflexes), tekniseen osaamiseen (technical ability) sekä viileyteen (cool). Perk-pisteitä taas pystyy käyttämään ikään kuin attribuuttien sisällä oleviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi reflekseissä perk-pisteillä pystyy parantamaan vaikkapa teräaseiden käyttötaitoja. Monissa tehtävissä tuli vastaan tilanteita, joissa tietyssä attribuutissa piti olla tarpeeksi korkea taso vaikkapa ovesta läpi kulkemiseen. Attribuutteja parantamalla pystyy avaamaan uusia ominaisuuksia, ja monet tilanteet muuttuvat helpommiksi tarpeeksi hyvillä attribuuttitasoilla.
Samoin cyberware, eli V:n kehon modifikaatio erilaisilla kehoon istutetuilla laitteilla tai koneen osilla, on mielenkiintoinen mahdollisuus muuttaa omaa hahmoaan. Cyberwareilla pystyy lisäämään ja parantamaan V:n ominaisuuksia. Haalin hahmolleni paljon erilaisia modifikaatioita, joista suosikkini oli mantis blades: käsivarteen liitetyt terät, joita pystyi käyttämään aseina.
Päähahmon pelattavuus ja sen kehitys ovat tärkeitä ominaisuuksia videopeleissä. Jos hahmo ei kehity pelin aikana mihinkään suuntaan, on peliä erittäin tylsä rämpiä eteenpäin. Siispä päähahmo ja päähahmon kehittäminen saa arvosanan 9.
Sivuhahmot: 8
Cyberpunkissa on muutamia mieleenpainuvia sivuhahmoja, jotka liittyvät joko päätehtäviin tai tärkeisiin sivutehtäviin. Tärkeimmät sivuhahmot ovat V:n mahdollisia romanssin kohteita (main romance interest). Heidät kaikki tapaa jonkun päätehtävän ohessa, mutta V:n ja hahmojen yhteistä matkaa pystyy jatkamaan sivutehtävien avulla. Romanssin kohteita on yhteensä neljä: Judy Alvarez, Panam Palmer, River Ward ja Kerry Eurodyne, joista Judy ja River ovat kiinnostuneita naispuolisesta V:Stä. Toisin sanoen Panam Palmer ja Kerro Eurodyne ovat tärkeitä hahmoja tarinan kehityksen kannalta, mutta heidän kiinnostuksensa herää vain silloin, kun V-hahmo on miespuolinen. Pelissä on muitakin mahdollisia romanttisia kohtaamisia, mutta ne jäävät usein vain yhteen kertaan.
Sivuhahmoista kiinnyin kaikista eniten Judyyn ja Panamiin, jotka olivat erittäin mielenkiintoisia hahmoja omilla tavoillaan. Ensitapaamiset hahmojen ja V:n välillä olivat kankeita, mutta tarinan edetessä V:stä tuli hyviä ystäviä molempien naisten kanssa. Päädyin myös valitsemaan Judyn romanssivaihtoehdon, ja sitä kautta peliin aukesi paljon uusia polkuja.
Sisältövaroitus: juonipaljastuksia tässä kappaleessa!
Myös V:n pään sisään eräänlaisen viruksen mukana tuleva Johnny Silverhand on erittäin tärkeä hahmo pelissä. Vuosia sitten kuollut terroristi, jonka jäänne päätyy V:n päähän, tuo peliin eräänlaista jännitystä mutta myös viihdettä. Alussa V:n ja Johnnyn välit ovat kylmät, eikä parivaljakko tule millään toimeen – vaikkakin ”jakavat kehon”. Pelaaja voi tässäkin itse päättää, miten haluaa suhtautua Johnnyyn. Itse valitsin ystävällisiä dialogikomentoja Silverhandia kohtaan. Peli ja erityisesti juoni olisi tuntunut hyvin tyhjältä ilman Silverhandin hahmoa.
Mahdollisten romanssien kohteiden sekä Silverhandin lisäksi pelissä ei juuri ollut erikoisia tai mieleenjääviä hahmoja. Monet kohtaamiset jäivät vain yhteen tai kahteen kertaan, eikä V:n rinnalla ollut montaa pysyvää sivuhahmoa. Sivuhahmot saavat arvosanan 8.
Pääjuoni ja sivutehtävät: 8 – Sisältövaroitus, juonipaljastuksia
Cyberpunkin päätarinan juoni on erittäin mielenkiintoinen. Tarinaa lähdetään rakentamaan hitain mutta varmoin askelin: epäonnistunut hyökkäys Night Cityn vaikutusvaltaisimpaan suuryhtiöön Arasakaan, tappava siru päähahmon aivoihin, pitäen sisällään kuolleen terroristin ja Night Cityn legendan Johnny Silverhandin, parannuskeinon etsiminen ja lopulta takaisin alkuun palaaminen. Kuten muidenkin osa-alueiden osalta, pääjuoni oli alussa tahmea eikä herättänyt kiinnostusta. Tarinasta kuoriutui kuitenkin mielenkiintoinen kokonaisuus, kun alusta oli päästy eteenpäin. Kuten monissa muissakin tarinapeleissä, loppu on pelaajan koko pelin aikana tehdyistä valinnoista kiinni. Sain itse lopun, jossa V jätti Night Cityn taakseen, ja lähti yhdessä Panam Palmerin, muiden nomadien ja Judy Alvarezin kanssa etsimään uutta alkua.
Päätarinan lisäksi osa sivutehtävistä olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Erityisesti romanssin kohteisiin liittyvät tehtävät pitivät sisällään juonta ja mahdollistivat välillä jopa haastaviakin tilanteita. Avoimen maailman tehtävät taas olivat hyvin yksitoikkoisia ja samankaltaisia kerrasta toiseen. Pelasin niistä noin puolet.
Juoni pää- ja sivutehtävineen saa arvosanaksi 8, sillä itse päätarina ja jotkut sivutehtävistä tarjosivat jännittäviä pelikokemuksia. Suurin osa sivutehtävistä kuitenkin seurasi samaa kaavaa, jolloin niiden pelaaminen jäi automaattisesti vähemmälle.
Yleiskatsaus: 8,2
Cyberpunk 2077 on jakanut paljon mielipiteitä, mutta omasta näkökulmastani peli oli erittäin kiehtova ja antoi minulle paljon. Alun vaikeuksien jälkeen Cyberpunkista tuli peli, jonka äärellä viihdyin hyvin. Kohtasin paljon hankalia ja turhauttavia tilanteita, mutta Cyberpunk piti yllä mielenkiintoni. Sen loppuessa tuntui jopa hieman tyhjältä.
Suosittelen peliä niille, jotka ovat innostuneet tarinamuotoisista peleistä eivätkä pelkää raakoja ja rankkoja tilanteita. Cyberpunkista ja Night Citystä löytää monenlaista tekemistä, kunhan osaa etsiä. Todennäköisesti avaan pelin vielä uudestaan lähitulevaisuudessa, ja aloitan tarinani V:nä aivan alusta!
Teksti: Annika Rauhala 19D
