Sunnuntaina 26.5. valitaan uudet edustajat viisivuotiskaudelle Euroopan parlamenttiin. Alhaisen äänestysaktiivisuuden ohella myös ilmastonmuutos on keskeinen vaaliteema. Lisäarvoa tuo se, että EU-tasolla on mahdollista tehdä asiaan vaikuttavia päätöksiä maailmanlaajuisella tasolla, sillä EU on merkittävä kansainvälinen toimija.
Suomella alkaa puheenjohtajuuskausi heinäkuussa Euroopan unionin neuvostossa. Suomen kanta ilmastokysymyksiin ratkeaa hallitusneuvottelujen edetessä. Puolivuotiskausi antaa Suomelle mahdollisuuden tuoda näkemyksiään esiin aiempaa enemmän. Suomessa Vihreät ovat profiloituneet ilmastomyönteisimmäksi puolueeksi, ja he ovat korostaneet, että nyt tarvitaan radikaalejakin toimia elinkelpoisen tulevaisuuden takaamiseksi. Kysyimme kahdelta Vihreiden eurovaaliehdokkaalta heidän näkemyksiään Euroopan unionin roolista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Toinen ehdokkaista, Leena Brandt, tunnetaan muun muassa entisenä Brysselin EU-kirjeenvaihtajana. Hän kokee, että Suomen tulisi ehdottomasti toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja edistää sitä myös puheenjohtajakaudellaan. Brandt luottaa myönteisen esimerkin voimaan: “Kaikkea ei voi saavuttaa, mutta jonkun on oltava siellä kärjessä näyttämässä, mikä on oikea suunta.”
Samoilla linjoilla on myös rovaniemeläinen Miikka Keränen. Hänen mielestään Suomen tulisi sekä johtaa esimerkillään että aloittaa nopeat toimenpiteet EU:ssa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän kuitenkin korostaa, että muutos on tärkeää toteuttaa “sosiaalisesti oikeudenmukaisesti”.
Porkkanaa vai keppiä?
EU:n olisi tärkeää olisi saada aikaan sopimuksia, jotka velvoittavat kaikkia jäsenmaita. Toistaiseksi aikaan on saatu esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kielto, ja suunnitteilla on mikromuovien kieltäminen unionin alueella.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut viime aikoina esillä esimerkiksi lentovero, jonka uskotaan hillitsevän ihmisten matkustusintoa. Sekä Brandt että Keränen ovat lentoveron puolella. Lentämiselle täytyy luonnollisesti löytää jokin vastine, sillä se ei runsaspäästöisenä ole kestävä vaihtoehto.
“Meidän tulee kehittää raideliikennettä, sillä se on se tapa, jolla matkustetaan tulevaisuudessa”, toteaa Brandt nostaen esiin yöjunayhteyden Berliiniin.
Tätä ei kuitenkaan saada kuntoon vielä Suomen lyhyellä puheenjohtajuuskaudella, vaan se vaatii pitkäjänteisempää toimintamallia.
Kun saadaan aikaan kansainvälisiä sopimuksia, herää kysymys siitä, miten sääntöjä rikkovia rangaistaan. Keräsen mielestä toimivimpana keinona olisivat taloussanktiot, joilla varmistettaisiin jäsenmaiden toimivan yhteisten sopimusten mukaan. Taloussanktiot toimisivat hänen mielestään myös unionin arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, rikkovien valtioiden ruotuun saattamisessa.
Brandtin ei näe ongelman ratkeavan yksittäisiä tuotteita, kuten lihaa verottamalla. Hän kokee, että säätely oli tehokkaampaa tukemalla kestävämpiä vaihtoehtoja kuin verottamalla ympäristölle haitallisempia. Taloussanktioista hän on Keräsen kanssa samaa mieltä: ne olisivat toimiva keino valvoa jäsenmaiden sitoutumista yhteisiin linjauksiin.
EU edelläkävijänä
Keskustelussa on ollut myös eräiden suurten valtioiden, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen, vähäiset tai jopa olemattomat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Onkin herännyt kysymyksiä siitä, onko EU:n toiminnassa mitään mieltä, mikäli muut valtiot tuottavat valtavan määrän päästöjä.
Brandt korostaa jälleen esimerkillisyyttä: Koko EU voi olla edelläkävijä. Hän nostaa esimerkiksi EU:n kiristyneet vaatimukset autoille, mikä on pakottanut valmistajia muokkaamaan tuotteitaan, sillä EU on niin suuri markkina-alue.
Keränen suhtautuu asiaan optimistisesti. Kysyttäessä pystyykö EU vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, vaikka jotkin valtiot eivät osallistuisikaan, hän vastaa: “Pystyy, koska teemme osamme ja johdamme esimerkillä. Kiinassa tapahtuu positiivista muutosta ja Trumpin hallintokausi ei onneksi ole ikuinen.”
Molemmat mainitsevat Vihreiden kannattavan hiilitulleja, mikä tarkoittaisi suuripäästöisten tuotteiden korkeampaa verotusta EU:n rajoilla. Tämä vaikuttaisi esimerkiksi Kiinassa tuotettavan teräksen tuontiin. Haastatellut ovatkin valmiita ilmastotoimiin, vaikka siitä aiheutuisi kuluja Suomelle tai EU:lle.
Vielä ei ole täysin selvää, millaisiin toimiin Suomi tulee lähtemään hallitusneuvottelujen päättyessä. Myös eurovaalien tulos vaikuttaa olennaisesti tulevien ilmastotoimien laajuuteen. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan. Jääkin nähtäväksi, millainen kokoonpano seuraavalle parlamenttikaudelle valitaan, ja millaisiin toimiin se ryhtyy.
Teksti: Nanna Numento ja Marjut Lehmonen
