Monia ihmisiä mietityttävät tulevaisuuden näkymät, niin kuin yleensä on ollut tapana. Yhteiskunnat ovat olleet ja tulevat olemaan suuren teknologisen muutoksen alla. Tällä hetkellä merkittävää muutosta tapahtuu muun muassa tekoälyn alueella, mikä esimerkiksi näkyy Chat GPT -chattibotin tuomisena suuren yleisön silmien alle. Tekoälyä on ollut jo pidemmän aikaa käytössä eri muodoissa, mutta sen vaikutusta yhteiskuntaan ja yksittäisiin ihmisiin nähdään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Myös robotiikan kehittymisellä tulee olemaan enemmän vaikutuksia yhteiskunnan eri alueisiin.
Tekoäly on käsitteenä haastava ja laaja, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että tietokonejärjestelmä kykenee älykkäisiin toimintoihin. Siihen liittyy vahvasti koneoppiminen, joka on erittäin menestyksekäs tekoälyn osa-alue. Sitä käytetään suurimmassa osassa tekoälyn sovelluksista, esimerkiksi chattiboteissa. Tässä osa-alueessa kone oppii itsenäisesti annetun datan pohjalta, eikä sille niin ollen tarvitse määritellä erikseen, miten toimia jokaisessa tilanteessa. Koneen oppiminen kehittyy itsestään sitä mukaa, kun dataa lisätään tietokantaan.
Tekoäly vaikuttaa tieteeseen merkittävästi, kuten neurotieteen alueella. On esimerkiksi jo valmistettu aivosiruja mahdollistamaan halvaantuneen ihmisen käden liikkeen ja hiiren kursorin liikuttamisen ajatuksen voimalla. Aivosiru todella on siru, joka asetetaan kirurgisesti aivoihin. Tässä sirussa on mikroskooppisia elektrodeja, jotka keräävät aivoista tulleita neuronien välisiä signaaleja. Tekoäly sekä koneoppimisalgoritmit analysoivat näitä signaaleja ja muuntavat ne spesifeiksi ohjeiksi. Nämä ohjeet lähetetään esimerkiksi ulkoiseen laitteeseen, joka suorittaa halutun toiminnon, esimerkiksi kursorin liikuttamisen. Tämä on yksi esimerkki tekoälyn sovelluksesta. Kasvavassa määrin tekoälyn avulla löydetään uusia hoitokeinoja, oppimistapoja ja ympäristön suojelemisen menetelmiä. Tekoäly ei kuitenkaan ole ongelmaton, vaan siihen liittyy useita huolia ja ongelmia.
Kysymyksiä on herännyt ja tulee heräämään esimerkiksi tietoturvaan, virheelliseen dataan, vastuun jakoon ja muihin eettisiin ongelmiin liittyen. On olemassa ilmiö, jota kutsutaan “mustaksi laatikoksi”. Se tarkoittaa tässä kontekstissa käytännössä sitä, että järjestelmän sisäiset toiminnat ja päätöksenteko eivät tule täysin selväksi ulkopuolisille tarkkailijoille. Tekoäly voi siis tulla johonkin päätökseen, mutta ei tiedetä, kuinka se on siihen päätynyt. Tämä on tietysti suuri huoli monissa tekoälyn sovelluksissa. Miten voimme luottaa järjestelmään, jonka toimintaperiaatteet jäävät näkymättömiksi? Seuraukset voivat olla odottamattomia, jos emme täysin ymmärrä järjestelmän toimintaa.
Jotta voitaisiin minimoida tekoälyyn liittyviä haittoja, niin eettiset ulottuvuudet pitäisi ottaa vahvasti huomioon. Teknologinen kehitys ei ole itseisarvo, vaan siitä täytyisi olla käytännöllistä hyötyä ihmiskunnalle. Siksi onkin tärkeää välillä tärkeää jäädä pohtimaan, mitkä ovat ne tavoitteet, joita pyritään saavuttamaan ja mikä on niiden hinta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teko%C3%A4ly
https://careeria.fi/blogi/tekoaly-uhka-vai-mahdollisuus/
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_box
Olavi Tuominen 22D
