Eurooppa-linjan 20-vuositason projektikurssin aiheena on ollut tänä vuonna ilmastonmuutos, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä nuorten näkökulma näihin liittyen. Aihe on tärkeä, ja olemme yhteiskuntaopin projektikurssillamme käsitelleet sitä monesta eri näkökulmasta, esimerkiksi ihmisoikeuksien sekä kuntapolitiikan kannalta. Järjestimme ihmisoikeusryhmässämme muun muassa Keskustan kansanedustajan Eeva Kallin puhumaan meille ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tyttöjen oikeuksiin. Olemme myös perehtyneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eri ihmisryhmien oikeuksiin Aasiassa, Intiassa ja Indonesiassa.
Intia on maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjä tuottava maa, ja se myös kärsii niistä pahiten. Maan suuren populaation vuoksi ilmastokriisin konkretisoituessa on maatalouden mahdotonta turvata 1,4 miljardille säännöllistä ruokaa ja työtä. Kun näistä perusasioista murehditaan, ei maassa sen kummemmin ehditä huolehtia luontoarvoista. Ilmaston lämpenemisen seurauksina osan Intian maa-alueista on ennustettu tulevan armottoman kuumiksi, ja tämän seurauksena maatalous vaarantuu entisestään.
Lisäksi muuttoliike aiheuttaa maaseudulta poistuvien ihmisten takia vajautta maatalouden toteutukseen, sekä leviäviä sairauksia ja tilan puutetta kaupungeissa. Intian tilanne on nyt viime aikoina ollut erittäin huono koronan vaikutuksesta. Maan terveydenhuollon kapasiteetti ei ole kyennyt vastaamaan tilanteeseen, ja rokotteista sekä ulkomaanavusta on puutetta. Ihmisoikeuksin näkökulmasta tilanne Intiassa on myös huonontunut, ihmisillä ei ole pääsyä terveydenhuoltoon, he eivät voi huolehtia elantonsa takaamisesta, ja tyttöjen koulunkäynnin mahdollisuus on heikentynyt.
Indonesiassa sää on myös muuttumassa arvaamattomammaksi, joka vaarantaa maan agrikulttuuria. Viljelystä on tulossa kalliimpaa, ja moni onkin joutunut luopumaan siitä. Maan pääkaupunki Jakarta on uppoamassa hiljalleen maanvajoamisen takia, tämä lisää myös muuttoliikennettä. Nyt pääkaupunkia ollaan siirtämässä muualle, sillä sijaintinsa vuoksi Jakarta on alttiina maanjäristyksille ja tsunameille. Lisäksi kaupungin uppoamiseen vaikuttavat ilmastonmuutoksen seurauksina merenpinnan nousu ja epävakaat sääolot. Kaupungin pohjoisosissa ei ole vesijohtojärjestelmää, ja valvomattoman pohjavesien käytön seurauksena on tullut maansortumia.
Viime vuonna kuusi portugalilaisnuorta jätti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) kanteen 33 Euroopan valtiota vastaan riittämättömistä ilmastotoimista. Yksi haastetuista valtioista oli Suomi. Kanteen mukaan nämä valtiot, joiden ilmastotoimet eivät riitä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen syyllistyvät syrjintään asettamalla vaaraan nuorten terveyden ja hengen. EIT pyysi haastetuilta valtioilta kanteeseen vastausta, jossa oli myös mahdollisuus myöntää syyllistyneensä ihmisoikeusrikkomukseen riittämättömien ilmastotoimien vuoksi. Suomi ei myöntänyt EIT:lle syyllisyyttään.
Oikeuden päätös voi toimia ennakkotapauksena ja vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi valtioiden ilmastotekoihin. Jos ilmastokriisi nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, eri valtiot on myös helpompi velvoittaa tekemään ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Teimme Tampereen lyseon lukion opiskelijoille Wilmassa jaetun kyselyn, jossa kartoitettiin lukiolaisten mielipiteitä Suomelle esitetystä ilmastohaasteesta. Kysely sai muutaman minuutin aikana yli tuhat identtistä vastausta, joissa kiistettiin Suomen syyllisyys. Aihe oli selvästi tunteita kuumentava, sillä viime vuonna yksikään yksilön kulutustottumuksiin liittyvä kysely ei saavuttanut samanlaista reaktiota.
“Olen toiveikas tiedostaen, että Suomen sekä Euroopan nuoret ja aikuiset ovat hyvässä roolissa ja tekevät ratkaisuja tulevaisuudessa.” – Eeva Kalli
Pyysimme myös kansanedustaja Eeva Kallin puhumaan meille tyttöjen oikeuksista. Odotimme saavamme häneltä uutta tietoa aiheesta ja että hän vastaisi muutamiin kysymyksiimme. Kysymyksemme käsittelivät muun muassa yksilön vaikutusta ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumiseen sekä lähestyviä kuntavaaleja ja esimerkiksi Kallin mielipidettä Keskustan edustajana tulevaan kilometriverotukseen autoilussa tai keskustan julkisen liikenteen käytänteisiin. Pyysimme häntä myös kertomaan esimerkkejä tilanteista, joissa hän tietää tyttöjen ihmisoikeuksia sorrettavan. Näitä olivat sään ääri-ilmiöiden kasvun ja kuivuuden seurauksena tyttöjen vapaa-ajan ja mahdollisuuden käydä koulua vähentyminen, sillä yleensä kotityöt ja veden hankinnan päävastuu kertyy heille kehittyvissä maissa. Joillakin tytöillä saattaa mennä useampi tunti päivästä pelkästään veden hakuun kylien kaivojen vähyyden tai kuivumisen takia. Myös lapsiavioliittojen järjestäminen on lisääntynyt, epävarman tulevaisuuden siitä selviytyminen vuoksi.
Kalli kertoi meille myös mahdollisia ratkaisuja, ja vaikka suurin osa on yksilön vaikutusalueen ulkopuolella, on toiminnalla ja tiedostamisellamme kuitenkin väliä. Suurimmat ilmastotoimet edellyttävät, että Suomi sekä EU yhteisesti jatkavat järjestelmällistä työtä ilmastonmuutokseen ja tasa-arvoon liittyen. Infrastruktuurin kehitys on myös tärkeää, sillä se takaa lisääntyneen vapaa-ajan. Nämä toimet jäävät usein vauraiden maiden taakaksi, sillä kehittyvissä maissa ei usein ole vaadittavaa pääomaa toteuttaa uudistuksia.
Kalli lopetti puheensa seuraavasti: “Olen toiveikas tiedostaen, että Suomen sekä Euroopan nuoret ja aikuiset ovat hyvässä roolissa ja tekevät ratkaisuja tulevaisuudessa.”
Hän sanoi myös, että meillä on tärkeä rooli kuluttajina, mutta viime kädessä ratkaisut tapahtuvat siellä missä isot päästöt syntyvät. Kenenkään ei tulisi kerskailla kuluttamalla, vaan toimia vastuullisesti ja suosia lähellä tuotettua. Hän vetosi valtavaan osaamisen tasoon näissä asioissa ja uskoo ratkaisujen löytymiseen. Töitä se kuitenkin vaatii. Ilmastotoimet tulisi toteuttaa ihminen ja oikeudenmukaisuus huomioiden, sillä muuten sitoutuminen muutokseen heikkenee.
“Meidän tulisi olla kannustavia ja käyttää näissäkin asioissa niin sanotusti porkkanaa mieluummin kuin keppiä”, hän totesi lopussa.
Ihmisoikeusryhmässämme teimme myös kulttuurilistausta aiheesta kiinnostuneille. Listallamme on muun muassa Jamie Margolin teos, Youth to power, joka käsittelee nuorten mahdollisuutta vaikuttaa turvallisesti ja tehokkaasti ilmastonmuutokseen. Margolin on itse ollut mukana ilmastoaktivismissa ja protesteissa 14-vuotiaasta asti ja on vieläkin aktiivinen vaikuttaja Yhdysvalloissa. Tämän lisäksi listallamme on muita kirjoja, artikkeleita sekä dokumentteja. Liitimme myös listaan linkin aiheisiin liittyviin podcasteihin.
Teksti: Vilma Suominen 20E
