Loma-aikojen siirtoa kahdella viikolla eteenpäin on pohdittu Suomessa pitkään, mutta varsinaista kokeilua tai lomien siirtoa ei ole toteutettu. Eurooppa-linjan 17E on viimeisen kahden vuoden ajan tutkinut lomauudistuksen vaikutuksia.
Eurooppa-linjan Elina Kuuren mielestä lomauudistus on suuri ja monimutkainen uudistus, jonka toteuttamisessa on tähän mennessä vain hätiköity:
”Tässä lomauudistuksessa kaikki menisi uusiksi, mutta oikeastaan minkäänlaisia hyötyjä ei saavuteta, kuten meidän raportistamme huomaa”, Kuure kommentoi.
Hyötyjä vaikkapa opiskelijoiden hyvinvoinnille on vaikea löytää, eivätkä uudistuksen taloudellisetkaan edut vakuuta.
Rellun opiskelijoille toteutetussa kyselyssä tasaisia tuloksia
Rellun opiskelijoille toteutettiin kysely loma-aikojen siirrosta ryhmänohjaustuokion aikana. Tulokset julkaistaan nyt tässä jutussa. Yleisesti ottaen tulokset olivat suhteellisen tasaisia, mutta uudistuksen vastustajia oli enemmän kuin kannattajia. Noin kolmasosa ei ollut edes kuullut uudistuksesta aikaisemmin.
Eurooppa-linja on lomauudistusta vastaan
Rellun vuoden 2017 Eurooppa-linjan projekti on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Aiheena on ollut julkisuudessakin laajasti ollut koulujen loma-aikauudistus. Aluksi positiivisesti aiheeseen suhtautuneet opiskelijat ovat tutkimusten myötä kääntyneet koko uudistusta vastaan, eivätkä enää kannata kesälomien siirtoa myöhemmäksi.
Aihetta tutkiessaan Rellun opiskelijat ovat huomanneet, että uudistusta on tehty pääosin matkailualan etujärjestöjen näkökulmasta. Sen sijaan opiskelijoiden ja opettajien näkökulmat ovat jostain syystä jääneet keskustelusta vahvasti pimentoon. Esimerkiksi Opettajien ammattiliitto OAJ on suhtautunut kriittisesti uudistuksen ja todennut, ettei heidän mielestään ole syytä muuttaa nykykäytäntöä.
Uudistusta perustellaan usein hyvinvointi-näkökulmasta, mutta loma-aikojen siirto oikeastaan sekoittaisi varsinkin toisen asteen opiskelijoiden kevätrytmiä ja tuskin lieventäisi stressiä ollenkaan. Samalla yo-kokeita ja pääsykokeita pitäisi siirtää, mikä tekisi aikatauluista entistä tiukempia, voisi vaikeuttaa yliopistoon siirtymistä ja häiritsisi muutenkin korkeakoulujen toimintaa.
Toinen näkökulma uudistusta perustellessa on ollut taloudellinen etu, jonka näytään osuvan nimenomaan osuvan matkailualalle. Matkailuala perustelee tarvettaan sillä, että Suomessa ei ole riittävästi työntekijöitä elokuussa, kun muualla Euroopassa on loma-aika. Argumentti on monella tapaa täysin kestämätön.
Ensinnäkin on vaikea kuvitella matkailualan kärsivän työvoimapulasta, kun ottaa huomioon Suomen työllisyystilanteen. Vuoden 2019 tammikuussa Suomessa oli 181 000 työtöntä. Toki matkailualan tavoitteena saattaa olla pyrkimys houkutella nuoria kesätöihin, joista ei makseta käytännössä kunnon palkkaa. Lisäksi työvoiman lisäys olisi huomattavan pieni, sillä vain yli 15-vuotiaat koululaiset työskentelevät ja korkeakoulussa opiskelevat ovat oikeastaan jo nyt lomalla koko elokuun.
Toiseksi on vaikea uskoa uudistuksen helpottavan kesätöiden saantia. Käytännössä opiskelijat voisivat tulevaisuudessa aloittaa kesätyönsä vasta juhannuksen jälkeen, mikä vaikeuttaisi kesätyön saamista kesäkuussa. Myös kouluun ja syksyn yo-kirjoituksiin valmistautuminen vie aikaa lukiolaisilta ennen koulun alkua.
Uudistuksesta tuskin olisikaan siis hyötyä siis taloudellisesta näkökulmasta saatikka opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Sen sijaan uudistuksen valmistelu vaatisi laajaa virkamiesvalmistelua ympäri Suomen ja täytäntöönpano vielä suuremman investoinnin.
Kokeilun järjestäminen uudistuksesta pitäisi tehdä samaan aikaan kaikissa Suomen kouluissa ja itse uudistukseen siirtyminen olisi raskaan byrokraattista. Kokonaisuudessaan tuntuu, että argumentit loma-ajan takana ovat matkailualan etujärjestöjen takaa ajamia ajatuksia, joita opiskelijoiden ei ole järkevä kannattaa.
