Hallituksen kaatuminen ennustettiin Rellun vaalipaneelissa

”Miten puolueenne on mielestäsi hoitanut  maakunta- ja soteuudistuksen, ja mitkä edellytykset teillä olisi jatkaa hallitusvastuussa?” uteli Perttu Honkanen 6.3.2019 Tampereen lyseon lukion vaalipaneelissa.

Tampereen lyseon lukion vaalipaneeli järjestettiin keskiviikkona 6. maaliskuuta. Panelisteina tapahtumassa olivat Petri Rajala (kok), Joni Mutila (KD), Joonas Soukkio (kesk), Henri Häkkilä (ps), Lauri Kopo (sin), Perttu Jussila (vihreät), Sofia Julin (SDP) ja Noora Tapio (vas). Paneelin vetivät Eurooppa-linjan Perttu Honkanen ja Matias Mäkiranta.

Eurooppalinjan Perttu Honkanen ja Matias Mäkiranta juonsivat vaalipaneelia.

Paneelin ensimmäisellä kierroksella kysyttiin puolueilta haastavia kysymyksiä, esimerkiksi kokoomuksen kysymys koski sote-uudistusta:

”Kokoomus teki aikaisemmin tänä hallituskaudella lehmänkaupat, jonka tavoitteena oli saada sosiaali- ja terveysuudistukseen enemmän valinnanvapautta.  Valinannvapaus on kuitenkin usein kaatunut perustuslakivaliokunnassa ja esimerkiksi Ben Zyskowicz kommentoi, että Suomessa ja kaikissa maailman demokraattisissa maissa on kyse lain tulkinnasta.  Arvostaako kokoomus perustuslakia ja mikä sinun mielipiteesi on soten valinnanvapaudesta? ”

Kaikista tarkimman ennustuksen teki kuitenkin Eurooppa-linjan Perttu Honkanen, joka tuntui suorastaan näkevän tulevaisuuteen kysymällä keskustan ehdokkaalta puolueen edellytyksistä jatkaa hallitusvastuussa:

”Sote- ja maakuntauudistus on ollut viimeaikoina paljon otsikoissa. Uudistusta on kuvailtu muun muassa erittäin kalliiksi hankkeeksi, joka vie terveydenhuollon rahat julkiselta yksityiselle ja perustaa Suomeen läjän turhia hallintoelimiä. Miten puolueenne on mielestäsi hoitanut  maakunta- ja soteuudistuksen, ja mitkä edellytykset teillä olisi jatkaa hallitusvastuussa?”

Kaksi päivää myöhemmin hallitus kaatuu

Juha Sipilä oli selvästi kuullut myös Tampereen lyseon lukion huolen sosiaali- ja terveysuudistuksesta. Soten edistäminen eduskunnassa kävi mahdottomaksi, mikä ennen pitkää johti myös hallituksen kaatumiseen. Sipilä kaatoi hallituksen naistenpäivänä 8.3.2019 ja nyt Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeriönä. Hienoa, että lyseon lukio edistää myös valtakunnanpolitiikkaa. Samanlaista onnistumista olisi ollut turha odottaa esimerkiksi Tampereen Yhteiskoulun Lukiolta.

Kaikki avauskierroksen kysymykset luettavissa

Paneeli alkoi jokaisen puolueen haastamisella avauskysymyksellä. Alussa julkaistiin jo kokoomuksen ja keskustan kysymykset, julkaistaan nyt tasapuolisuuden nimissä kaikki:

Sininen Tulevaisuus: 

Sininen tulevaisuus erkaantui Perussuomalaisista kesällä 2017 omaksi puolueekseen. Tämän jälkeen puolueen kannatuskin on hyppinyt virhemarginaalissa.

Sininen Tulevaisuus luonnehtii itseään uudistusmieliseksi konservatiivipuolueeksi. Onko tämän tavoitteella vain piilottaa se, että puolueellanne ei ole oikeasti kunnollisia linjauksia tai puolueohjelmaa?

SDP: 

Meitä lukiolaisina huolettaa etenkin nuorten vieraantuminen politiikasta.Loppujen lopuksi nuoret ovat maamme tulevaisuus.  SDP:n jäsenten keski-ikä on yli 60 vuotta. Mahdollisena tulevana hallituspuolueena, miten SDP pystyy edustamaan koko Suomen kansaa ja nuorten etua näin iäkkäällä jäsenistöllä?

Perussuomalaiset: 

Vuoden alussa Helsingin Sanomat uutisoi perussuomalaisten nuorten johdon koostuvan useista etnonationalisteista.

Artikkelissa mainitaan muun muassa, että etnonationalismi on radikaalia nationalismia, joka korostaa geenejä ja kaukaisia sukujuuria. Samassa todetaan, että etnonationalistien mukaan Suomalainen kansa koostuu pääosin niiden ihmisryhmien jälkeläisistä, jotka muuttivat Suomeen esihistoriallisena aikana.

Luin tavoitteita ja etnonationalismi kuulostaa hienolta sanalta jonkintasoiselle syrjinnälle. Mikä sinun mielipiteesi on etnonationalismista?

Vihreät: 

Vihreät pyrkii nostamaan ilmastonmuutoksen vaalien kärkeen ja tuo vaaliohjelmassaan esille pitkän listan päästövähennyksiä. Mikseivät vihreät kuitenkaan hyväksy erittäin vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa energiamuotoa eli ydinvoimaa?

Vasemmisto:

Suomen valtionvelka on tällä hetkellä yli 100 miljardia euroa. Vasemmisto on perinteisesti ollut puolueista se, joka ei ole velkaantumisesta niinkään huolissaan. Voiko Suomen valtio tulevaisuudessakin nostaa rahaa tulevien sukupolvien taskusta?

Kristillisdemokraatit: 

Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain joulukuussa 2014 ja laki astui voimaan vuonna 2017. Selvä enemmistö Suomen kansasta ja varsinkin nuorista kannattaa tasa-arvoista avioliittoa. Pyrkiikö  kristillisdemokraatit edelleen, vuonna 2019, kaatamaan lain?

Sekä yleisö että panelistit pääsivät äänestämään osana paneelia. 

 

Teksti: Matias Mäkiranta

Kuvat: Aaron Suhonen

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *