Vain alle puolet suomalaisista nuorista menee nykyään lukioon.
Ympäri Suomea suomalaiset nuoret ovat aloittaneet koulunsa. Uuden kouluvuoden aloittivat myös 72 000 toisen asteen koulutukseen hakenutta. Ammattikoulut ovat pysyneet hakijamäärissään lukioiden edellä pitkään. Vuonna 2018 52 prosenttia yhteishakuun osallistuneista haki ammatilliseen koulutukseen ja 48 prosenttia haki lukioon. Hakijamäärät ovat tasoittuneet vähän viimeiseen pariin vuoteen verrattuna, jolloin lukioon haki vielä pienempi osa nuorista.
Lukioiden ja ylioppilaskirjoitusten suosio on ollut jo jonkin aikaa laskussa. Vuosituhannen alussa ylioppilaskirjoituksen suoritti yli puolet ikäluokasta. Viime vuosina määrä on laskenut reiluun neljäänkymmeneen prosenttiin.
Lukiokoulutuksen suorittavien lasku voi johtaa Suomen koulutustason laskuun. Kun ylioppilaskirjoituksia kirjoitetaan entistä vähemmän, myös korkeakouluihin hakee vähemmän nuoria. Lukioiden suosion laskussa huolestuttaa myös se, että nuorten yleissivistävät tiedot ja taidot jäävät ilman lukiota vähälle.
Ammattikoulujen suosion pohjalla voi olla nuorten koulutulosten lasku. Yleisen käsityksen mukaan lukioon päästäkseen tarvitsee korkean keskiarvon ja pitää pärjätä hyvin koulussa. Moni nuori hakeutuu lukioon ammatillisen koulutuksen sijaan, koska heillä ei ole selvää tulevaisuudenkuvaa. Harvempi lukion aloittava tietää mitä haluaa tehdä isona tai kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
Jo ykkösvuotisten koulupaineet ovat kovat
Asioita setvimässä ja oppilaita auttamassa ovat onneksi koulujen opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien tehtävänä on auttaa ja neuvoa opintojen etenemisessä sekä uravalinnoissa. Suurin vastuu opinnoistaan on kuitenkin oppilaalla itsellään. Moni lukiolainen kertoo eron peruskoulun ja lukion välillä olevan suuri. Oppilaat puhuvat lukion aiheuttamasta stressistä, useammista kotitehtävistä ja kovasta työmäärästä.
Kaikkia oppilaita ei olla yläasteen aikana totutettu tai pohjusteltu työmäärään, mikä lukiossa tulee vastaan. Etenkin ensimmäisten koeviikkojen aikana nuoret oppivat ajankäytön ja suunnittelun tärkeyden. Vanhemmat oppilaat luovat ykkösvuotisille toivoa. Työmäärään tottuu ajan myötä, ja lukiossa on myös hauskaa.
Yhteishakua täyttäessään nuorten pitää valita eri koulujen väliltä. Tampereella nuoria haki ensisijaisesti lukioista eniten Sammon keskuslukioon, Tampereen yhteiskoulun lukioon ja Kalevan lukioon. Lukioiden valttikortteja ovat keskiarvorajan ja ylioppilaskirjoitustulosten lisäksi esimerkiksi erityislinjat, ja -kurssit. Tampereella lukuisia lukioiden erityislinjoja ovat muun muassa musiikki-, ilmaisutaito-, kuvataide-, luonnontiede- ja urheilulinja.
Yksi tärkeä seikka lukioissa on myös niiden yhteisöllisyys. Lukiovuosien aikana omasta lukioista muodostuu oppilaille oma tiivis yhteisö. Lähes kaikissa lukioissa on omia ryhmäytymispäiviä, jotka pyrkivät kasvattamaan ryhmähenkeä. Ryhmäytymispäivät ovat esimerkiksi teemapäiviä, yökouluja ja yhteisiä kouluretkiä. Moni odottaakin lukiolta uusien kokemuksien, oppimisen ja jatko-opintomahdollisuuksien lisäksi elämänpituisia ystävyyssuhteita.
Teksti ja kuva: Eeva Tuunanen
